7 Keinoa urheiluseurasi valmentajatilanteen parantamiseksi

Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa: 

Voiko urheiluseurasi valmentajastrategia toimia edes teoriassa? 

pohdittiin yleisten seurojen valitsemien koutsi-linjausten hyviä ja huonoja puolia.

Nyt taas käsittelyssä hyväksi todettuja keinoja, joita voit tarvittaessa ottaa organisaatiossasi kokeiluun valmentajatilanteen parantamiseksi nykyisestä merkittävästi.
 

Haasteita lähdetään taklaamaan kolmella eri tasolla:

  • Ajatusmallit
  • Varsinaiset valmentajastrategiat
  • Yksittäiset toimenpiteet

Aloitamme ensiksi ”ison kuvan” ratkaisuista edeten varsinaisiin täsmälääkkeisiin kohti artikkelin loppua.
 

1. Uskotaanko seurassanne valmentajatilanteen paranemisen olevan edes mahdollista?

 
Tapasin vähään aikaa sitten erään lajiliiton toimihenkilön, joka kertoi kokemuksiaan kuluneelta keväältä seuraihmisten kanssa keskusteluistaan.

Päällimmäisenä tuntemuksena hänelle oli jäänyt mieleen noista kohtaamisista seurajohtajien tietynlainen luovutusmentaliteetti erilaisten päivittäisten vaikeuksien keskellä.

Ehkä sinullekin tulee saman tien mieleen joku omasta seurastasi, jonka default-vastaus kaikkiin vanhoista tavoista poikkeaviin ratkaisuideoihin tuntuu olevan aina:

Kuule ollaan tota meillä joskus aikaisemminkin kokeiltu ja ei toimi…

Ja jos sattumalta on keksitty jotain oikeasti ihan uutta testaamisen arvoista, niin siihenkin henkilöllä löytyy jo etukäteen miljoona erilaista syytä siitä, miksi tulee menemään pieleen.

 

RATKAISU:

Olennaisinta olisi saada ensiksi yhteinen näkemys siitä, että seurassa ollaan valmiita kokeilemaan uusia tapoja avoimin mielin.

Helpoiten tähän pääsee pitämällä riskit pieninä ja aloittamalla ehkä ensimmäisen testin osalta uusi toimintamalli vain yhden ryhmän sekä koutsin osalta.

Prosessi yksinkertaisuudessaan menee silloin näin:

Tehdään kokeilu → Saadaan tulokset → Opitaan niistä

Ja sitten aloitetaan taas uudella testillä…

Olennaisinta on siis itse ajatustavan saaminen kokeilukulttuuria kannattavaksi. Mottona tulisi olla, että kaikesta uuden testaamisista saadaan tulokseksi joko onnistuminen tai oppia.

Kun seurassa toimintamalli muutetaan uudenlaisia ratkaisumallien etsimistä suosivaksi ja hallittujen riskien sekä niistä ajoittain seuraavien epäonnistumisiakin sietäväksi, on pohja jatkuvalle kehittymiselle myös tässä valmentaja-asiassa luotu.
 
 
Testi
 

2. Toimiiko nykyinen valmentajastrategianne itse asiassa jo aika hyvin?

 
Kirjoituksen ensimmäisestä osasta saamissani palautteissa moni koki oman seuransa koutsitilanteen olevan ainakin kohtuullisessa kunnossa.

Ehkä jossain joukkueissa kaivattaisiin nykyistä parempaa valmennuksen laatua, mutta ”isossa kuvassa” paljoa korjattavaa ei tuntunut monen mielestä olevan.

Tällöin on hyvin olennaista pitää mielessä vanha viisaus:

Ei kannata korjata sellaista mikä ei ole rikki

Useamman kerran olen vuosien varrella nähnyt seuroissa tilanteen, jossa on päätetty tehdä iso muutos valmentajien suhteen ja lopputulos ollut kentällä heikompi kuin aiemmin.

Tyypillinen tällainen ilmiö tapahtuu organisaatioissa, joissa on pienemmissä junioreissa päteviä isä-äiti-vanhempia tai OTO-koutseja tarjolla, mutta seurajohto päättää filosofisista syistä korvata nämä ammattivalmentajilla.

Edellä mainittu ei valmennuksen laadun näkökulmasta luonnollisesti ole silloin huono asia, jos uudet koutsit taidoiltaan, motivaatioltaan ja ajankäytön resursseiltaan ovat paremmat kuin entiset.

Usein tosiasia vain helposti on, että yhteen joukkueeseen intohimoisesti kaiken energiansa keskittävä koutsi on lopputuloksen kannalta parempi valinta, kun paperilla vahvempi vaihtoehto, jolla kasapäin erilaisia valmennustehtäviä työnään.
 
Valmentajatilanne
 
RATKAISU:

Analysoidaan isokuva ensiksi:

Vaatiiko valmentajastrategiamme isoja muutoksia vai onko kysymys vain hienosäädöstä tilanteen parantamiseksi?

Mikäli vaatii kokonaisremonttia, niin siinä tapauksessa kannattaa aloittaa aivan perusteista pohtimaan onko tällä hetkellä oikea tai oikeat ”perusmallit” käytössä valmentajapaletin kokoamisessa seuraavista kolmesta kokonaisuudesta:

  • Talkookoutsit
  • OTO-valmentajat
  • Ammattilaiset

Mikäli taas runko on kunnossa, niin silloin oikea lääke voi olla seuraavan kohdan sopivien ”mausteiden” lisääminen jo perusherkulliseen ”valmentajasoppaan”, jonkun tietyn osa-alueen kohdalta.

 

3. Onko valmentajaongelmanne kaudesta toiseen aina samoissa ryhmissä?

 
Hyvin tavallista on, että seurassa löytyy kohtuu helposti laadukkaita koutseja esimerkiksi ikäluokan ykkösjoukkueisiin, mutta kakkosryhmiin niitä ei saada kissojen tai koirienkaan kanssa etsimällä.

Näissä tapauksissa lähes aina kyse on strategiatason ongelmista:

Ykkös- ja kakkosjoukkueiden valmentajahankinnassa ja seuran palkkiojärjestelmissä ei huomioida ryhmien aivan erilaista houkuttelevuutta koutsien näkökulmasta

Menestyviin ja lahjakkaista kilpaurheilullisesti motivoituneista junioreista koostuviin edareihin on useimmiten päteviä OTO-koutseja jopa jonoksi asti tarjolla jopa matalilla palkkioilla tai kokonaan talkoilla.

Samaa ilmiötä harvemmin on kakkos- tai kolmosjoukkueissa, mutta moni seura tuntuu tämän unohtavan ja yrittävän samoilla keinoilla saada koutseja vetäjiksi kaikkiin ryhmiinsä.

Kun jätetään huomioimatta valmentajien erilaiset motivaatiot ryhmistä riippuen, niin helposti samoja ”reseptejä” käyttämällä tulokset kuitenkin täysin päinvastaiset.
 
Coaches

Kuva: Chris Hunkeler (CC)

 
RATKAISU:

Esimerkiksi valmentajapalkkioita eri ryhmiin mietittäessä lähtökohdaksi otetaan:

Vähemmän koutseja motivoivista ryhmistä maksetaan enemmän.

Jos ajatus siitä, että kakkosjoukkueissa maksettaisiin valmentamisesta enemmän tuntuu äärimmäisen pahalta, niin ei hätää kuitenkaan. Rentoudu hetkeksi ja hengitä syvään, sillä todennäköisyytesi säilyä hengissä on hyvä… 😉

Malli tähän löytyy kuntokeskusmaailmasta, jossa ryhmäliikuntatunneille löytyy lähtökohtaisesti aina hyvä vetäjä mille ryhmäliikunta porukalle tahansa, kun palkkio vain on kunnossa.

Meillä urheiluseurapuolella on vain aina perinteisesti maksettu eniten parhaiden ryhmien koutsauksesta ottamatta huomioon onko se se oikea markkinahinta tilanteessa vai ei  ja olisiko seuran valmennuksen kokonaislaadun kannalta eurot parempi jakaa eri tavalla.

Tämä ”Vähemmän kiinnostovista ryhmistä maksetaan enemmän” -ratkaisumalli on yksi toimivimmista, jos tavoitteena aikuisten oikeasti kaikissa ryhmissä seurassa laadukas valmennus.

Suuressa osassa urheiluseuroja ääneen sanomaton toimintamalli kun on, että tosiasiassa tärkeää on hyvät koutsit vain tietyissä huippuryhmissä ja niihin voidaan sitten sijoittaa resursseja vaikka kuinka paljon.

Olennaista on siis olla rehellinen todellisille tavoitteille ja valita ratkaisut niiden mukaan.

Mikäli kuitenkin ainakin ajatuksellisesti pystyit kestämään erilaiset palkkiotasot esimerkiksi juuri ryhmän laadukkuudesta riippuen, niin olet valmis henkisesti siirtymään seuraavaan kohtaan.

Siinä nimittäin nakkaamme roskakoppaan yhden valmentajahankinnan murheenkryynin eli valmentajapalkkiotaulukot…

 

4. Aika säilöä valmentajapalkkiotaulukko paperisilppuriin?

 
Tämä kohta saattaa osua oikeudenmukaisuuskäsitystesi perimmäisiin sopukoihin ja pyydän sitä jo etukäteen anteeksi.

Eikö tasapuoliseen kohteluun juuri kuulu se, että selkeästä taulukosta katsotaan kokemuksen, koulutuksen ja työmäärän mukaan valmentajan palkkio kaikille?

Lyhyesti vastattuna oma näkemykseni on aiheesta selkeä:
 
Nope

Kuva: Potential Past (CC)

 
Itse asiassa yli kymmenen vuotta eri seuroissa valmentajien palkkioista päättäneenä toiminnanjohtajana en koskaan käyttänyt minkäänlaista taulukkoa.

Yksinkertaisesti en nimittäin koskaan ole löytänyt mitään sellaista mallia, joka vastaisi mielestäni olennaisimpiin kysymyksiin palkkiotason määrittelyissä:

  • Kuinka hyvä valmentaja oikeasti on?
  • Miten helppoa kyseiseen ryhmään on saada koutsi?
  • Paljonko on valmentajan oma palkkiopyyntö?

Nyt jo tiedän ehkä mieleesi nousseen seuraavan kysymyksen:

”No mutta millä objektiivisella mittarilla sitten muka määritellään kuka on parempi valmentaja kuin joku toinen?”

Tähän aina välillä aiheesta saamaani kysymykseen on helppo vastaus:

”Ei millään, minä toiminnanjohtajana sen määrittelin ihan samalla lailla kuin valmentaja päättää kuka kilparyhmässä ansaitsee enemmän peliaikaa kuin joku toinen…”
 
 
Valmentajapalkkiotaulukko

Kuva: Rob Marquardt (CC)

 
RATKAISU:

Jos päätetään ottaa käyttöön tällainen joustavampi malli palkkiotasojen määrittelyyn, niin se mahdollistaa parempien valmentajien saamisen myös ongelmaryhmiin. Tämän voin kokemusteni mukaan taata.

Mutta entä se oikeudenmukaisuus, eikö se ole tärkeää? Mahdollisesti edelleen pohdit tätä näkökulmaa, niin palataan siihen hetkeksi.

Olen ehdottomasti myös sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus on seuratyössä aivan elintärkeää.

Tässä valmentajapalkkiota koskevassa asiassa olennaista on se, että kaikilla on tiedossa, millä periaatteella eurot määritellään sopimuksiin.

Perinteisessä puhtaassa palkkiotaulukko -mallissa korostuu myös yksi kilpailullisesti työhönsä ja kehittymiseensä suhtautuu valmentajaa vähemmän motivoiva piirre, jonka tänä keväänä yksi tuttu opettajaystäväni tiivisti lukukauden lopun väsymyksessään mainiosti:

On tämä hieno ammatti olla opettajana, kun palkkaa voi nostaa oikeastaan vain vanhenemalla…

 

5. Seuraava päätoiminen ammattivalmentaja seuraan työnkuvalla: ”seuran tarpeiden mukaan 20 tuntia valmennusta viikossa”?

Urheiluseuratoiminnan ulkopuolella vaikuttavien ihmisten naamat saa aina mielenkiintoisiin asentoihin, kun kertomalla seuraavan faktan kokemuksistani valmentajaneuvotteluista yli 100 koutsin kanssa:

Kautta aikojen oli yksi ainoa ammattivalmentajaehdokas edessäni neuvotteluissa, joka suostui valmentamaan juuri niitä ryhmiä, mitä työnantajan edustajana sanoin tarpeemme olevan…

Ihmetystä luonnollisesti herättää normaaleissa töissä toimiville se, että miksi urheiluseuroissa edes ammattilaisia ei laiteta tekemään lähtökohtaisesti organisaation tarpeista lähteviä tehtäviä?

Kuten edellisessä kirjoituksessa jo kävin läpi, niin välillä kyse on yksinkertaisesti vain huonosta johtamisesta.

Toinen merkittävä syy on se, ettei edes lähtökohtaisesti haeta valmentajia, jotka olisivat tällaiseen ”normaaliin työelämän käytäntöön” valmiita.

 

RATKAISU:

Kokeilkaa seuraavassa ammattivalmentajarekrytoinnissanne hakea tällaista henkilöä. Ei tarvitse olla kokopäiväinen, vaan voi olla mikä tahansa viikkotuntimäärä tarpeidenne mukaan.
 
Valmentajan palkkaus
 
Vuonna 2012 keväällä käydessäni tuotekehittäjän opintoja tein yhtenä opiskelutehtävänäni ”Yhden illan” –valmennuskonseptin, joka lyhykäisyydessään meni seuraavasti:

  • Tarjoudun valmentamaan mitä tahansa seuran koripalloryhmiä
  • Työaika on yksi tietty arki-ilta tai viikonloppupäivä viikossa seuran tarvitseman ajanjakson
  • Voin valmentaa 3-5 tuntia sopivin tauoin ja kunhan samassa salissa tai lähialueella
  • Hinta 250 euroa palkkaa per ilta

Valmennuspalvelu oli ajateltu suunnata erityisesti seuroille, joilla oli joko tarvetta löytää laadukasta koutsia kerran viikossa ryhmiinsä.

Kuitenkin jo testivaiheessa jo löytyi myös toinen merkittävä tarve seurojen puolelta. Eli tilanne, jossa päävalmentaja ei pääse kaikkiin ryhmänsä treeneihin tai peleihin, mutta haluaa myös ne hoituvan laadukkaasti.

Sijoittamalla kyseiset ”ongelmatapahtumat” tähän tiettyyn ammattivalmentajan vetämään valmennusiltaan  saa seura helposti ratkaistua monta haastetta saman tien, joihin perinteiset mallit harvoin taipuneet.

Teoriasta pääsin jo syksyllä 2012 käytäntöön, kun yksi seura halusi ratkaista akuutin valmentajaongelman ostamalla torstai-illat allekirjoittaneelta ja samalla mallilla mentiin sitten seuraavat kolme kautta putkeen.

Tässä siis yksi konkreettinen pohdinnan arvoinen tapa, jolla samalla myös valmentaja saa hyvä palkkioisen duunin ratkaisemalle seuralle poikkeuksellisen ongelmallisen tilanteen, johon vaikea monesti löytää peruskoutseista tekijöitä.

 

6. Voisiko seuranne salainen ase olla Valmentaja-Akatemian perustaminen?


 
Kun kaikki muut tahot tuntuvat keskittyvän vain erilaisiin pelaaja-akatemioihin ja talenttiryhmiin, niin mitä jos ottaisittekin keskiöön valmentajat?

Yksi tie parhaaseen mahdolliseen valmennukseen jäsenillenne voisi hyvinkin olla se, että seuranne tunnettaisiin parhaana mahdollisena ympäristönä koutseille.

Sellaiseen organisaatioon haluttaisiin varmasti tulla vähän kauempaakin ja parhaimmillaan voisi olla jopa jonoa valmennustehtäviin.

Aikoinaan 80- ja 90-luvun vaihteessa Helsingin NMKY oli koripallossa ylivoimainen valmentajatehdas, josta seurauksena edelleen tänä päivänäkin neljännesvuosisadan jälkeenkin on tuon ajan koutseista yli puolet mukana aktiivivalmennuksessa.

Tähän tilanteeseen johti moni tekijä, joista yksi oli äärimmäisen kova seuran sisäinen kilpailu valmentajapaikoista.

Muun muassa allekirjoittaneella on tämän vuoksi valmennushistoriassaan vuoden tauko, koska en yksinkertaisesti pärjännyt edes niin hyvin tuolloin vertailussa, että olisin saanut mikropoikien kolmosjoukkuetta koutsattavakseni…

Miten teidän seurassanne voitaisiin luoda sellainen kilpailutilanne, joka yksinkertaisesti pakottaisi valmentajat joko kehittymään tai vaihtamaan organisaatiota?

 

RATKAISU:

Valmentajan polun rakentaminen ja siitä esimerkiksi jonkun tietyn portaan hoitaminen paremmin kuin muut voisi muuttaa seuranne oikeaksi koutsimagneetiksi tavoitteellisille potentiaalisille valmentajille.
 
Valmentajan Polku

Kuva: Nicolas Raymond (CC)

 
On itse asiassa todella outoa, että hyvin harva seura tuntuu ottaneen valmentajat ja heidän hyvinvoinnin, kouluttamisen, kehittämisen, yms. fokuksekseen.

Tapoja saavuttaa tämä tavoite on varmasti monia, mutta olennaisinta olisi tehdä valinta tämän puolesta.

Uskaltaisin väittää, että hyvin koutsien kehittymistä johdonmukaisesti tekemään lähtevät seurat ovat hyvin todennäköisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana vahvoja voittajia valmentajamarkkinoilla.

 

7. Pidetään parhaat valmentajat poissa toimistohommista keskittymässä valmennukseen!

Ei tarvitsi monessakaan seurassa tehdä kuin tämä yksi liike ja valmennuksen taso ryhmissä nousisi merkittävästi:

Suunnattaisiin vain parhaat mahdolliset koutsit aina kentälle hallintohommien sijaan.

Ymmärrän kyllä hyvin itsekin tien

ammattivalmentaja → valmennuspäällikkö → toiminnanjohtaja

aikoinaan kulkeneena, miksi niin usein parhaat koutsit poistuvat muihin tehtäviin.

Yleisimmin tähän on seuraavat kolme syytä:

  • Valmennuksesta saatavat huonot korvaukset versus hallintohommat
  • Koutsien usein todella huonot ja epäsäännölliset työajat varsinkin perheelliselle
  • Arvostuskysymykset muutenkin, onko ammattivalmentaminen junioreissa ”oikea työ”?

Näihin kaikkiin voidaan seuroissa löytää ratkaisut, jos vain halua on.

Toinen vaihtoehto toki on vuodesta toiseen seurata parhaiden valmentajien virtaa muihin tehtäviin ja alkaa taas alusta kehittämään uusia rookie-koutseja tilalle…

 

RATKAISU:

Palkkiot ja arvostukset kulkevat varsinkin ammattilaisten näkökulmasta aika käsi kädessä. Niiden molempien nostamiseen voidaan tehdä esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä.

Keskittymällä valmentajien tasoon ja oikeisiin tyyppeihin kaikissa joukkueissa voidaan pitkälti vähentää koko tarvetta palkata ainakaan päätoimisia toiminnanjohtajia ja valmennuspäälliköitä.

Kun tästä säästyvät rahat suunnataan suoraan valmentajiin on jo valmentajabudjetissa aika monta kymmentä tuhatta enemmän euroja.

Kohdistamalla laadukasta valmennusta ammattilaisten osalta tällä hetkellä seurassa huonoiten hoidettuihin ryhmiin, josta tuloksena helposti jo kohtuullisillakin kausimaksuilla merkittäviä euromääriä kasvaneiden jäsenmäärien muodossa.

Täsmälääkkeinä luomaan päätoimisia hyväpalkkaisia posteja aivan ylivoimaisia tapoja ovat erilaiset ammattilaisen vetämät normaalisti kokemattomilla koutseilla hoidetut ryhmät esimerkiksi tyyliin:

  • Aikuisten kuntoliikunnat
  • Pienimpien lasten ryhmät
  • Aloittelijaryhmät junnuilla

Tällaiset edellä mainitut toiminnat eivät sopivalla tuntimäärällä muun valmennuksen ohessa tehtynä vie viikossa paljoa aikaa ja antavat mahdollisuuden keskittyä myös isompiin valmennusprojekteihin.

Kuitenkin tuovat seuralle parhaimmillaan niin paljon tuloja, että alle 50 euron kuukausimaksuilla harrastajille voidaan valmentajalle maksaa jopa 500-1000 euron palkanlisä kuukaudessa 4 tunnin koutsaushommista näissä ryhmissä.

Miten monta päätoimista ammattilaista teidän seurassanne saataisiin mukaan toimintaan, jos yhden illan valmennus heidän työajastaan toisi esimerkiksi reilun tonnin lisää koutsin normikuukausipalkkaan?

 
Voimistelu Valmentaja

Kuva: Rick McCharles (CC)

 

Yhteenveto:


 
Tässä oli nyt seitsemän erilaista keinoa herättämään ajatuksia, joista toivottavasti on hyötyä sinulle ja seurallesi.

Luonnollisesti jokaisessa seurassa lääkkeitä kannattaa miettiä huomioiden juuri oman organisaationne nykytilan, resurssit ja tavoitteet, eikä vain randomisti valita jotain uutta vanhojen mallien tilalle.

Pieniä kokeiluja tekemällä suosittelen lähtemään liikkeelle ja sitten tulosten perusteella tarvittaessa isompia muutoksia.

Jos nykyinen valmentajatilanne ei tyydytä, niin todennäköisesti jotain on tehtävä joka tapauksessa erilailla kuin ennen tai tulokset tulevat pysymään samoina…

 

Mielellään kuulisin alla olevassa kommenttikentässä, mikä kohdista oli suosikkisi tai herätti eniten ajatuksia. Myös jos joku niistä oli mielestäsi täyttä tuubaa, niin kerro myös siitä.

Mikäli pidit kirjoituksesta, niin jaa se helposti verkostoillesi alla olevien some-nappien kautta.

 

P.S. Olen kesälomien jälkeen aloittamassa seurakoulutusta, jossa tavoitteena on antaa hyville valmentajatyypeille edellytyksiä toteuttaa kirjoituksessa mainitsemiani keinoja luoda hyväpalkkaisia valmentajaposteja niin, että kannattavaa myös seuroille ja harrastajille.

Työnimenä koulutuspaketilla on tällä hetkellä: ”Kuinka ansaita 500-1000 euroa kuussa valmentamalla vain päivä viikossa”.

Olen viimeisen kolmen vuodenn aikana toteuttanut itselläni ”ihmiskokeita” aiheesta menestyksekkäästi ja myös valmentajakollegani on päässyt mainioihin tuloksiin testeissään ja on tullut aika laajentaa mallia isommalle joukolle koutseja kokeiluun.

Nyt etsin 3-5 henkilöä pilottikoulutukseen, jossa valitut henkilöt pääsevät henkilökohtaisessa valmennuksessani testaamaan heinä-syyskuussa pääsevätkö samanlaisiin tuloksiin. Poikkeuksellisesti pilotti vielä -90% alennuksella suunnitellusta lopullisen koulutuksen hinnasta.

Nämä edellä mainitut henkilöt tulen hakemusten perusteella valitsemaan vain Aina Ennenkin Sisäpiirin jäsenistä. Jos aihe kiinnostaa ja vielä et Sisäpiiriläinen ole, niin yksi syy lisää liittyä mukaan muiden etujen lisäksi alla olevan linkin kautta saman tien.

Sisäpiiriläisille tulee ensi viikon loppupuolella lisää tietoa koulutuspilotin sisällöstä ja siihen hakemisesta, yms.

 

Liity nyt maksuttomaan Aina Ennenkin Sisäpiiriin yli 630 sisäpiiriläisen joukkoomme ja saat muun muassa seuraavat edut:

 
1) Uutiskirjeen kautta tiedon uusista blogipostauksista aina kätevästi meiliisi.

2) Osallistumisoikeuden vain Sisäpiiriläisille pidettäviin ilmaisiin nettiseminaareihin.

3) Pääsyn suljettuun Aina Ennenkin Sisäpiirin facebook-ryhmään, jossa jo yli 320 jäsentä tällä hetkellä.

4) Maksutta Sisäpiiriläisille Sporttisaitin kanssa yhteistyössä tehdyn 23 sivuisen E-kirjan ”Jäsenet ja varainhankinta”.

5) Vain Sisäpiiriläisille suunnattuja tarjouksia.

–> Liity Aina Ennenkin Sisäpiiriin!

Kannattaa tarkistaa, ettei Sisäpiirin sähköposti ole mennyt roskaposti-kansioon. Mikäli näin on käynyt, siirrä se saapuneisiin ja merkkaa toivottavaksi postiksi. Näin saat viestit myös tulevaisuudessa luettavaksesi.

Kirjoita kommentti