Pula hyvistä ohjaajista on urheiluseurojen isoimpia pullonkauloja ja suurimpia esteitä entistä laajemman sekä laadukkaamman toiminnan tarjoamiseksi jäsenistölleen.
Seurakäynneillä usein kuulemani viesti on tiivistettynä:
Kun vain olisi enemmän erinomaisia valmentajia, niin kaikki olisi seurassamme helpompaa…
Erityisesti tämä haaste tulee esille muiden kuin kilpaurheilullisesti menestyvien ryhmien suhteen.
Ikäluokan ykkösjoukkueisiin useimmiten löytyy osaavia ja motivoituneita valmentajia, mutta esimerkiksi kakkosjengien tai kerran viikossa treenavien harrasteryhmien osalta liian moni seuraa antaa vanhemmille seuraavan selityksen:
Me kyllä kysyttiin kaikkia, mutta kukaan ei suostunut lähtemään ryhmän valmentajaksi.
tai
Ei meiltä ikävä kyllä löytynyt muita kuin tämä A-juniori-ikäinen ilman ohjauskokemusta oleva kaveri joukkueen valmentajaksi, mutta hän on kyllä todella innokas…
Pahimmillaan seurauksena on koko joukkueen toiminnan loppuminen, jos ei sopivaa ohjaajaa löydy.
Jos ei perinteisillä keinolla seurassasi valmentajapula ratkea, niin olisiko aika kokeilla jotain ihan uutta?
Nopea ja tehokas menetelmä erinomaisten valmentajien hankintaan
Kokenut urheiluseuratyön ekspertti ja ammattivalmentaja Petri Selkee on kehittänyt valmentajien hankkimiseen innovatiivisen ratkaisun nimeltä Hep! – testi.
Kun kuulin ystävältäni Petriltä ensimmäistä kertaa aiheesta, niin olin äimistynyt sen yksinkertaisuudesta ja tehokkuudesta myös haasteellisimpien ryhmien osalta.
Menetelmä toimii kuin se legendaarinen vanhan ajan junan vessa ja vie normitilanteessa aikaakin vain alle 5 minuuttia:
Hep! – testi
- Tavataan potentiaalinen auki olevaan valmennustehtävään erinomaisesti sopiva valmentaja.
- Olennaista on välttää periaatteellisista syistä heikompitasoisten joukkueiden kanssa toimimisesta kieltäytyvät tyypit.
- Parhaita kandidaatteja taas ovat valmentajat, joilla on osaamista, motivaatiota ja vuorovaikutustaitoja sekä pankkitilillä vielä tilaa merkittävälle määrälle lisäeuroja.
- Kerrotaan seuran tarve esimerkiksi kerran viikossa ryhmän ohjaamisesta tiistai-iltaisin klo 18-19 koulun X liikuntasalissa.
- Kuunnellaan valmentajan peruslätinät ajanpuutteesta,”ei ehkä ole minulle kiinnostavin ryhmä”, yms.
- Startataan varsinainen Hep! – testi kertomalla koutsille säännöt:
Alan nyt luettelemaan tuntipalkkaa 15 eurosta ylöspäin.
Huuda Hep! kuuluvasti siinä vaiheessa, kun palkkio on sinusta sopiva tehtävä huomioiden.
15 euroa, 20 euroa, 25 euroa, 30 euroa, 35 euroa, 40 euroa, 45 euroa, 50 euroa…
Allekirjoitetaan valmentajasopimus kyseisellä korvauksella, kätellään ja lähdetään kakkukahveille juhlistamaan juuri solmittua diiliä.
Kumma kyllä sekä Petrin suorittamissa että omissa testeissäni on yleensä aina löytynyt lukema, jolla valmentaja on suostunut kyseessä olevan homman ottamaan vastaan… 😉
”Mutta milloin se Hep! oikein kuuluu eli onko tämä aikuisten oikeasti toteutettava malli?”
Useammalle kymmenelle henkilölle tehtyjen testien jälkeen on löytynyt kaksi selkeää hintaluokkaa, johon valmentajien itsensä asettamat tuntipalkkiot tuntuvat asettuvan:
- Ensimmäinen Hep! – taso on 20-30 euron haarukassa. Tässä vaiheessa muun muassa opiskelijat yleensä ovat hyvinkin kiinnostuneita ottamaan vastaan minkä tahansa ryhmän ohjaamisen.
- Toinen Hep! – taso tulee yleensä 50 euron tietämissä ja tällä tuntihinnalla lähtee moni jo aivan huipputason ammattilainenkin esimerkiksi harrasteryhmiä vetämään.
Kuva: Images of Money (CC)
Jos hyviä tasavahvoja valmentajaehdokkaita on useita, niin liittäisin testiin vielä yhden lisäyksen seuraavaan tyyliin:
Olet yksi tarkasti harkitsemistamme kolmesta ehdokkaasta tähän valmennustehtävään.
Tulemme valitsemaan sen ohjaajan, jonka tuntipalkkapyyntö on matalin.
Haluamme kuitenkin ehdottomasti sinun olevan tyytyväinen korvaukseesi, joten älä valitse sellaista palkkiotasoa, että olet pettynyt mahdollisesti saadessasi diilin.
Tällaisella systeemillä uskoisin löytyvän seuran kannalta todennäköisesti paras hinta-laatusuhde valmentajan tuntipalkan suhteen.
Mutta mitä tällaiset valmentajapalkkiot tarkoittaisivat kausimaksujen osalta?
Tämä on erittäin olennainen kysymys huomioiden lasten liikuntaharrastusten kustannusten viimeaikaisen huolestuttavan kehityksen.
Vastaus saattaa olla yllättävä:
Oikein käytettynä tällainen Hep! – testillä hankittava 20-50 euron tuntipalkkainen valmentaja auttaisi monia seuroja laskemaan kausimaksuja.
Olen viime aikoina tutustunut tarkemmin 15 urheiluseuraan ja yksi edullisimmasta sekä samalla laadukkaimmista vastaan tulleista kokonaisratkaisuista harrasteryhmien osalta on ollut seuraavanlainen:
- Tuntipalkkionsa itse määritelleet osaavat vetäjät hoitavat koko kauden laadukkaasti ryhmiensä osalta annettujen seuran linjausten mukaisesti.
- Seuran luottamushenkilöiden tehtäväksi jää lähinnä vain kuunnella ylistävää palautetta vanhemmilta toiminnasta.
- Koska tällainen ohjaaja on helppo ja nopea palkata, niin prosessin voi hoitaa luottamushenkilöt. Ei ole siis tarvetta palkata toimihenkilöä tätä tehtävää hoitamaan, kuten usein on tapana.
- Säästyy kilpaileviin seuroihin verrattuna kymmeniätuhansia euroja hallintoihmisten palkkakuluissa ja olennaisin eli toiminta on kuitenkin huippulaadukasta.
- Kerran viikossa harjoittelevat ryhmät maksavat harrastajille tällaisella toimintamallilla 20 euroa kuussa eli todella edullista huomioiden valmennuksen ammattilaistasoisen laadun.
Kuva: Images of Money (CC)
Kolme lisäbonusta seuralle käytettäessä palkkioonsa tyytyväisiä valmentajia
Bonus 1:
Osaava tuntipalkkainen ohjaaja on yleensä jo valmiiksi koulutettu ainakin kalliimpien perustutkintojen osalta. Tämä säästää yllättävän monta tuhatta euroa versus perinteinen malli, jossa seura kustantaa usein alusta loppuun uuden koutsin koulutuksen.
Bonus 2:
Erinomainen vetäjä ei aiheuta ”tulipaloja” seurassa samalla tavalla kuin hommiinsa epäpätevä tai motivaatiorajoitteinen. Tällöin poistuu tai ainakin merkittävästi vähenee myös tarve hankkia toimihenkilöitä ongelmia selvittelemään.
Kuva: Loco Steve (CC)
Jos seura säästää esimerkiksi valmennuspäällikön vuosittaiset kokonaiskulut noin 40 000 euroa 2500 kuukausipalkalla laskettuna, niin vaihtoehtoiset korotetut ohjaajapalkkiot alkavat todennäköisesti tuntua aika pieniltä kustannuksilta.
Puhumattakaan siitä seuran aktiivien paremmasta henkisestä jaksamisesta, kun ei tarvitse koko ajan olla tyytymättömien ihmisten valituksia kuuntelemassa eri suunnista.
Bonus 3:
Tämä malli on helposti skaalattavissa, jos seuran toiminta muuttuu entistä suositummaksi.
Osoituksena kuntokeskusmaailma, jossa freelance pohjalta toimivien ohjaajan palkkiot pyörivät tietääkseni juuri noin 20-50 euron hujakoilla.
Tämä vahvan nopean kasvun mahdollistanut tarina näkyy hyvin Suomen Kuntoliikuntaliiton Kuntokeskus Barometrissa vuodelta 2010 (sivu 5):
Kansallisen liikuntatutkimuksen 2009-2010 mukaan urheiluseuroissa liikkuvien osuus on 2000-luvun ajan vain hivenen noussut (12 %:sta 14%:iin). Samalla ajanjaksolla yritysten tarjoamien liikuntapalveluiden käyttäjien määrä on yli kolminkertaistunut (4%:sta 15%:iin)
Miksi emme seuroissa ottaisi oppia erityisesti harrasteliikunnan toteuttamisessa yrityspuolelta, jos omat nykyiset ratkaisumallimme eivät toimi riittävän hyvin?
Urheiluseuratoiminnan murheellinen lisenssimäärien kehitys noin 13-vuodesta eteenpäin aiheutuu kokemukseni mukaan pääosin kyvyttömyydestä tarjota kyseisen ikävaiheen tarpeisiin vastaavaa toimintaa.
Yhteenvetoa:
Ratkaisemalla erinomaisten valmentajien riittävyyden haasteen Hep! – testillä tai jollakin muulla nykyisestä poikkeavalla mallilla mahdollistetaan samalla myös uudenlaiset ratkaisut ja tulokset.
Mitä jos tulevalla kaudella seuranne vanhempainillassa kerrottaisiin:
Voimme ylpeinä todeta, että kaikissa kilpa- ja harrasteryhmissämme on tänä vuonna erinomaiset valmentajat
Lopuksi vielä viimeinen tärkeä kysymys…
Missä kohdassa Sinä huutaisit Hep! kerran viikossa valmennushommiin harrasteryhmään kysyttäessä? 🙂
Liity maksuttoman uutiskirjeen tilaajaksi alla olevan lomakkeen täyttämällä ja saat kätevät viikottaiset blogiyhteenvedot sähköpostiisi.
Jos pidit kirjoituksesta, niin jaa eteenpäin helposti verkostoillesi ohessa olevien some-nappien avulla.