Matti oli täysin tyrmistynyt. Mikäli äsken kerrottu huhu piti paikkansa, niin seura ei olisi uusimassa hänen keväällä päättyvää kaksivuotista työsopimustaan.
Yleensä asioista hyvin perillä oleva joukkueenjohtaja Jaana oli juuri kertonut, että hallitus mietti vakavasti koko valmennuspäällikön postin poistamista osana kustannustehokkaampaa seuran rakennetta. Samalla se luonnollisesti tietäisi myös Matin päätoimisen pestin loppua.
Hetken ajatuksiaan koottuaan Matti alkoi jo miettiä mitä se tarkoittaisi hänelle ja avopuoliso Minnalle. Ensimmäiset johtopäätökset olivat lähinnä ahdistavia.
Sopimus kotijoukkojen kanssa kahden vuoden ”try-outista” ammattivalmentajan uraan
Mieleen palautui selkeästi kiivaat keskustelut Minnan kanssa vuodelta 2012, kun seuran puheenjohtaja Hannu oli myönteisen seuratukipäätöksen jälkeen kysynyt Matin kiinnostusta uuteen perustettavaan ammattivalmentajan pestiin. Nimellisesti siihen lisäksi kuuluisivat valmennuspäällikön duunit, kun niihin tukirahaa oli helpommin saatavissa, mutta 90% töistä olisi puhdasta valmennusta.
Minna oli ollut hyvin skeptinen, miksi Matin kannattaisi lopettaa yliopisto-opiskelut ja panostaa täysillä harrastukseen surkealla 1700 euron kuukausipalkalla. Yhdessä kun oli jo tuolloin suunniteltu perheen perustamista sekä asunnon hankkimista ja tuollaisilla tuloilla ei näitä tavoitteita olisi kovin helppoa toteuttaa.
Lopulta pitkien vääntöjen jälkeen oli päästy seuraavanlaiseen yhteisymmärrykseen:
Matti saisi kaksi vuotta aikaa tehdä valmennuksesta itselleen ”oikean ammatin”. Mikäli se ei tuossa ajassa onnistuisi, niin treenien vetäminen muuttuisi taas oto-hommaksi ja Matti sitoutuisi hakemaan parempi palkkaista muuta työtä tai tekemään opintonsa loppuun
Nyt siis näytti vakavasti siltä, että Matin olisi lupauksensa mukaisesti jätettävä unelmansa jahtaaminen päätoimisena valmentajana ja se tuntui todella pahalta.
Puhelu seuran puheenjohtajalle
Hetken tilannetta puntaroituaan Matti tuli siihen johtopäätökseen, että ainoa fiksu liike olisi kysyä asiaa suoraan seuran puheenjohtaja Hannulta. Heillä kahdella oli pitkä historia seurassa jo kahdeksan vuoden takaa ja luultavasti suoraan kysymykseen saisi myös samanlaisen vastauksen.
Hannu oli ammattijohtaja myös siviilityöltään ja se oli monesti aiemminkin vaikeuksien kohdatessa osoittautunut korvaamattomaksi eduksi. Kun päivisinkin joutui vaikeita asioita kohtaamaan ja ratkomaan, niin iltaisin seurassa samanlaiset tilanteet eivät Hannua ahdistaneet samalla lailla, kuten niin monia puheenjohtajia.
Minna oli myös mahdollisesti jo kuullut saman huhun, olihan Jaana hänen hyvä ystävänsä, ja senkin vuoksi Matti halusi selvittää tilanteensa ennen keskustelua paremman puoliskonsa kanssa.
Hermostuneesti Matti valitsi Hannun numeron kännykästään ja odotti muutaman tuuttauksen ennen kuin tuttu ääni vastasi toisesta päästä.
Matti päätti mennä suoraan asiaan, kun myös vanhan ystävänsä kanssa puhui, vaikka nyt alaisen asemassa esimiehelleen soittikin:
”Pitääkö huhu paikkansa, että valmennuspäällikön postini on poistamisuhan alla tämän kauden jälkeen?”
Linjan toisesta päästä kuului hetken hiljaisuus ja sitten Hannun ääni sanoi rauhallisesti ”Kyllä se näin ikävä kyllä on, kustannusten karsimiseksi ja seuran talouden vakauttamiseksi hallitus on tällaiseen ratkaisuun päätymässä.”
Matti meni hetkeksi aivan sanattomaksi, eikä keksinyt vastata muuta kuin päässä jyskyttävän ajatuksensa ”Miksi juuri minä?”
”Eiköhän olisi parempi istua kasvokkain alas Matti ja käydä koko asia rauhassa läpi. Kun ymmärrät ensiksi asian taustat, niin voimme sen jälkeen myös pohtia yhdessä steppejä eteenpäin.”
Matti oli sataprosenttisesti samaa mieltä palaverin tärkeydestä ja jo samalle illalle sovittiin tapaaminen Hannun luokse klo 19.00.
”Olenko todella lähinnä vain kustannus seuralle?!?”
Matti ehti pyöritellä uutta tilannetta vielä tovin ennen kuin oli aika lähteä puhumaan asiat selviksi Hannun kanssa.
Kolme asiaa olivat päivän myllerryksen jälkeen vahvimpina mielessä:
- Eikö seura nähnyt hänen työllään olevan arvoa, kun olivat toimen lopettamassa?
- Mitä minun olisi pitänyt tehdä toisin tilanteen välttämiseksi?
- Onko mitään enää tehtävissä, jotta ykköstavoitteeni päätoimisesta valmentamisesta voisi jatkua?
Jotenkin tämä tuntui kokonaisuudessaan vain niin todella epäoikeudenmukaiselta ja pakko oli kyllä myös pohtia sitä, että olisiko takana ehkä jotain henkilökohtaisia kaunoja hallituksen puolelta?
Järkiperäisesti kun Matti ei osannut selittää itselleen, mikä toiminnassa olisi viimeisen puolentoista vuoden aikana mennyt pieleen.
Tapaaminen Hannun kanssa
Kellon lyödessä seitsemän Matti astui sisään Hannun tilavaan olohuoneeseen ja he istuutuivat mukaville nojatuolille samaan tapaan kuin niin monesti ennenkin. Tällä kertaa vain ilmapiiri oli huomattavasti kireämpi, kun asialistalla oli näin henkilökohtainen ja vaikea asia.
Hannu rikkoi jään aloittaessaan ”Sovitaanko heti aluksi puolin ja toisin, että puhutaan asiat suoraan ja rehellisesti? Näin me olemme aina ennenkin saaneet hankalatkin asiat selviksi ja niin uskon nytkin käyvän.”
Matti nyökkäsi hyväksyvästi ja tunsi jo hieman jännityksensä laukeavan.
Hannu jatkoi ”Oli ikävää, että kuulit vasta valmistelussa olevan asian etukäteen ja pyydän siitä anteeksi. Tarkoituksena oli ensi viikolla istua hallituksen lopullisen päätöksen jälkeen kanssasi alas aiheesta. Nyt kun kuitenkin päätösehdotus on tiedossasi, niin voimme hyvin käydä alustavasti asioita läpi”
Seuraavaksi Hannu otti esiin excel-laskelman ja ojensi sen Matille.
”Ensi kauden seuran talousarvio näyttää miinusta 40 000 euroa tällä hetkellä, kun seuratuki palkkaasi loppuu toukokuussa ja kuntatalouden tiukentuminen aiheuttaa harjoituspaikkakuluihin lisäksi vielä merkittävän nousun”
Matti silmäili paperia ja totesi Hannun johtopäätökset oikeaksi. Vaikka raha-asiat eivät loppujen lopuksi valmentajan sydämen omaavaa Matti olleetkaan koskaan juuri kiinnostaneet, niin kyllä hänkin tilanteen vakavuuden nyt ymmärsi lukuja silmäillessään.
Hannu jatkoi ”Tällaisessa seuran talouden ahdingossa kustannusten leikkaaminen on todennäköisesti ainoa tehokas tie nykyisellä toimintamallillamme, kun tulojen nostaminen ei ole viimeisen puolentoista vuodenkaan aikana ole onnistunut suunnitellusti.”
Matille nousi puna naamalle, kun hän tajusi mistä Hannun viimeisessä lauseessa oli kyse. Työsopimusta Matin kanssa vuonna 2012 tehtäessä oli ykköstavoitteeksi laitettu seuran talouden parantaminen tulovirtojen kasvattamisen kautta ja muutaman kerran aiheesta oli hienovaraisesti muistutettu myös sen jälkeen, kun myönteistä kehitystä ei ollut tullut.
Hannu katsoi Mattia suoraan silmiin ja totesi:
Kyllä tässä nyt pitkälti on kysymys myös niistä valinnoista, joita olet itse tehnyt valmennuspäällikkönä, jotka ovat seuramme nykyiseen tukalaan taloustilanteeseen johtaneet.
Matti tuntui joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi ja puolustautui vaistonvaraisesti vastaamalla kiivaasti ”Miten minä valmentajana tai valmennuspäällikkönä olen mukana aiheuttanut talousongelmat, eivätkö raha-asiat muka ole hallituksen vastuulla?”
Hannu henkäisi syvään ja vastasi ”Kyllä loppujen lopuksi talous on aina hallituksen vastuulla ja siksi nyt olemmekin tilanteessa, jossa joudutaan miettimään kipeitäkin leikkauksia. Mutta palataanpa hieman ajassa taaksepäin ja mietitään edellistä kertaa, kun olimme täysin eri linjoilla päätöksestä istuessamme näillä samoilla tuoleilla.”
Matti oli hetken aikaa ymmällään mistä Hannu oikein puhui, ennen kuin muisti linjakeskustelun valmentajapostien täyttämisestä keväällä 2012. Tuolloin Hannu oli vahvasti ajanut ajatusta, jossa palkattu työntekijä ottaisi ne joukkueet valmennettavaksi, joihin ei hyviä valmentajia muuten löytynyt oto-pohjaisesti.
Matti oli taas ehdottomasti pitänyt kiinni valmentajien pyhänä pitämästä periaatteesta, että valmennukselliset kysymykset ovat vain ja ainoastaan valmennusammattilaisten päätöksiä, kuten lajiliiton koulutuksissakin oli aina painotettu.
Hannu oli tuolloin antanut loppujen lopuksi periksi ja tämän seurauksena Matti oli muun muassa itselleen valinnut koutsattavaksi seuran lahjakkaimman ryhmän eli B-juniorit, joka oli potentiaalinen suomenmestari-ikäluokka tuolloin. Toiseksi joukkueeksi Matti otti myös valtakunnallista sarjaa pelaavat C-juniorit eli ne ryhmät, joihin Matin valmennuksellinen intohimo eniten kohdistui.
”Mutta miten nuo valmentajavalinnat eri ikäryhmiin ovat tällaisissa talousluvuissa niin olennaiset ja miten valmennuspäällikön pestin eliminointi siihen auttaisi?” totesi Matti edelleen ihmeissään.
Laskelmat valintojen vaikutuksista seuratalouteen
Hannu otti esiin toisen excelin, johon oli laskenut vaihtoehtoisen valmentajaratkaisun kustannukset:
B-junioreissa oto-valmentaja myös huippuvalmentajatutkinnon käynyt seuran pitkäaikainen koutsi Kimi, jonka kustannukset seuralle olisivat 5000 euroa kaudessa eli 10 000 euroa vähemmän verrattuna Matin työnkuvasta puolet ajasta vievään saman ryhmän koutsaukseen päätoimisena. Samanlainen sarake löytyi myös C-junnujen osalta eli yhteensä ero samantasoisiin oto-valmentajiin kuin Matti oli 20 000 euroa kaudessa.
Tulopuolella oli lisäksi excelissä laskelma Matin käytössä olevista 25 valmennustunnista viikossa sijoitettuna talouden kannalta olennaisimpiin ja tuottaviimpiin ryhmiin seurassa näytti lukemaa +20 000 euroa vuodessa.
”Kylmä tosiasia kun on, että olemme nyt kaksi kautta maksaneet kustannusnäkökulmasta sinulle 10 000 euroa ylihintaa molemmista ryhmistäsi verrattuna vastaavan tasoiseen tarjolla olevan oto-valmentajan kokonaiskuluihin”
Matin oli vaikea hillitä tunteitaan, mikä varmasti näkyi vastauksesta Hannulle ”Eli olen siis mielestäsi ollut vain kustannus tälle seuralle?”
Hannu otti taas hetken vastataakseen ja esitti kysymyksen takaisin päin Matille:
”Olet tehnyt työsi hyvin ja tuonut paljon hyvää monessa suhteessa seuralle. Nyt kysymys on vain siitä, onko hintalappu ollut tälle oikea.”
Kaikki työntekijät ovat työnantajalle lopulta joko kustannuksia, investointeja tai pääsylippuja. Mikä sinä omasta mielestäsi olet tällä hetkellä?
Kuva: Todd (CC)
Matti alkoi olla aivan päästään pyörällään. Kustannuksen ja investoinnin hän vielä tajusi, mutta miten pääsylippu hänen koutsaukseensa liittyisi?
Hannu huomasi Matin hämmennyksen ja avasi lisää ajatteluaan ”Kustannukset ovat nimensä mukaisesti puhtaasti kuluja ja niitä luonnollisesti yritetään vain pitää mahdollisimman matalina.”
”Investoinnissa katsotaan suhdetta panostuksen sekä tuoton välillä ja hyvä investointi tuo enemmän kuin vie tavalla tai toisella.”
”Korkeimmalla arvoasteikossa on tilanne, jossa työntekijä on tarvittava pääsylippu työnantajan tavoittelemaan tilaan. Jos omaa tällaisen osaamisen, on arvo tässä tapauksessa seuralle aivan eri luokkaa kuin kustannus ja edes investointi optioissa”
Nyt hieman jo selkeni ajattelu Matille ja oli aika kipeää tekevälle toteamukselle ”Taidan rehellisesti sanottuna olla tuo kustannus tällä hetkellä…”
Hannu hymyili ensimmäistä kertaa palaverin aikana, taputti Mattia olalle ja totesi ”Kuten vanha viisaus sanoo, niin tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”.
”Tällä hetkellä hintasi seuralle pomppaa vuositasolla 25 000 euroa seuratuen loppuessa keväällä ja kustannus ei ole enää yksinkertaisesti perusteltavissa yhdistyksen edun mukaiseksi. Se on ollut sitä nämä kaksi vuotta, kun olemma maksaneet vain 500 euroa kuussa palkkakuluistasi tukien jälkeen.”
Matti nyökkäsi hiljaa, vaikka pahaa teki asiaa tuolta suunnalta katsoa.
Hannu jatkoi ”Tilannetta ei osaltasi ikävä kyllä yhtään helpota se, että erilaisia tukirahoja on uuden ihmisen palkkaamisen taas eri instanssien toimesta jaossa miljoonia euroja. Tämä nykyinen palkkatukien syytäminen eri tuuteista seuroihin on ikävä kyllä johtanut kierteeseen, jossa organisaatiolle on hyvin houkuttelevaa hankkia erilaisilla tuilla työntekijä joksikin aikaa ja ulkopuolisten eurojen loppuessa lopettaa työsuhde ja ottaa uusi tukityöllistetty hieman muutetulla työnkuvalla tilalle.”
”Me emme näin aio tehdä, mutta halusin kertoa tällaistakin vaihtoehtoa seurassamme joidenkin taholta pohditun. Totesimme sen kuitenkin olevan sekä seuramme arvojen että organisaation pitkän aikavälin tavoitteiden vastainen tie.”
”Samoista syistä emme myöskään halunneet siirtää 40 000 euron vajetta suoraan kausimaksuihin, kuten niin monet muut tällaisessa tilanteessa ovat tehneet. Koska maksujen kurissa pitäminen on seurassamme oikeasti tärkeä asia myös arjessa juhlapuheiden lisäksi, niin olemme sitoutuneet etsimään kustannustehokkaimmat ratkaisut kaikissa toiminnoissamme.”
Hannu keskeytti puheensa hetkeksi ennen kuin löysi oikeat sanat tiivistämään tilanteen juuri Matin kannalta:
”Tietyllä tavalla tuet ovat laittaneet perusseuratyöntekijän hommat jatkuvan alennusmyyntiin”
”Tämä siis olettaen eri henkilöiden olevan enemmän tai vähemmän yhtä hyviä seuran kannalta, jolloin halvin on lähtökohtaisesti aina fiksuin valinta” jatkoi Hannu.
Kuva: Roger Price (CC)
”Näinhän se on.” Matti totesi muistaessaan yhdessä Hannun kanssa juuri vähän aikaa sitten naureskelleensa, kun naapuriseuran puheenjohtaja kehuskeli paikallislehdessä oppisopimusopiskelijoita jatkuvasti palkkaamalla seuran kustannusten olevan vain puolet normaaleista päätoimisista.
Matin mielessä pyöri jo edessä oleva keskustelu kotona Minnan kanssa aiheesta ja se vain lisäsi pahaa oloa. Nyt olisi kuitenkin ensiksi vielä päätettävä keskustelu Hannun kanssa ja mietittävä miten vietäisiin tyylikkäästi kevätkauden osalta pesti loppuun.
Tosiasia oli, että Hannun esittämiin faktoihin ei ollut helppoa keksiä vasta-argumentteja. Seuran talousarviossa valmennuspäällikön kokonaiskustannukset 30 000 euroa oli isoimpia kulueriä ja jos säästölinjalle lähdettäisiin, niin ei tuon kokoisia summia mistään muualta voinut karsia.
Matti keräsi itsensä tilanteesta huolimatta kasaan ja totesi reilusti sekä suoraan asiasta kertoneelle ”Kiitos Hannu suorasta tavastasi selvittää asia. Nämä viimeiset 18 kuukautta ovat olleet hienoa aikaa toimia päätoimisena seurassa, ehkä parhaita kausia koko valmennusurallani tähän asti. Ymmärrän kustannusleikkausten tarpeellisuuden seuran edun kannalta, vaikka ne henkilökohtaisesti ovatkin kovia. Toivottavasti kuitenkin oto-hommissa voin jatkaa myös tulevaisuudessa”.
Kotiinlähdön aika…
Matti alkoi keräillä muistiinpanojaan ja valmistautua lähtemään, kun Hannu totesi ”Ei tämän Matti välttämättä tarvitse mennä näin, olettaen että olet halukas muuttumaan kustannuksesta investoinniksi tai mieluummin vielä pääsylipuksi”.
Matti totesi hämmästyneenä ”Eli päätoiminen valmentajapestini voisi siis jatkua 1700 euron palkallani myös ensi kaudella?”
Hannu hymyili leveästi todetessaan ”Kyllä ja en näkisi pidemmällä aikavälillä yhtään mahdottomana ensiksi kakkosella ja sen jälkeen kolmosellakaan alkavaa kuukausiliksaa”.
Nyt Matti oli todella ymmällään ”Mutta miksi sitten tämä edellisen tunnin keskustelu, joka rehellisesti sanottuna sai minut melkein paskomaan housuihini?”
Hannu ei kyennyt pidättämään nauruaan ja sen jälkeen totesi ”Itsesi tuntien Matti, olisitko pystynyt irrottautumaan siitä perusvalmentajan roolistasi ajatustapasi suhteen ilman tällaista kylmien talousfaktojen esille tuomista?”.
Nyt oli aika Matin hymyillä. Hannu oli osunut olennaiseen kommentillaan.
Hannu muistutti vielä heidän kahden keskustelusta viime toukokuulta, jolloin Matti oli lajiliiton koulutuksesta tullessaan kertonut kouluttajan todenneen kurssilaisille:
Teidän pitää vaatia seurassa 3000 euron kuukausipalkkaa ja hyviä olosuhteita
”Oli nimittäin oma ajattelusi myös pitkälti samoilla linjoilla tuolloin vai mitä?” Hannu totesi virnistäen ja Matti ei voinut muuta kuin nyökätä vahvistuksesi.
”Mutta palatakseni itse asiaan, niin totta kai haluan selvittää kaikki mahdolliset optiot jatkaa päätoimisena valmentajana, miten etenemme aiheessa?” kysyi Matti.
Hannu sanoi rauhallisesti ohjatessaan Mattia samalla eteistä kohti ”Se on ihan oman keskustelun aihe ensi viikolla. Nyt kun olemme molemmat samalla kartalla nykytilanteen osalta, niin voimme yhdessä lähteä miettimään tavoitetta tulevalle ja steppejä sinne”.
”Ja haluan vielä muistuttaa, että hallitus on ollut enemmän kuin tyytyväinen valmennukseesi. Eli siinä tapauksessa, että emme ensi viikolla löydä molemmille osapuolille sopivaa täysipäiväistä pakettia sinulle, niin tarjoamme joka tapauksessa oto-pohjalta mahdollisuutta nykyisten joukkueidesi valmentamiseen markkinahintaisella 5000 euron kausipalkkiolla per ryhmä.”
Ensimmäistä kertaa aamun jälkeen Matista tuntui taas hyvältä ja epätoivon sijaan oli päällimmäisenä tunteena toiveikkuus tavoitteena olevan ammattivalmentajan uran jatkosta…
Kuva: Rachel Cramer (CC)
Kertomuksen jatko-osa julkaistaan sunnuntaina 14.12.
Jos tykkäsit tarinasta, niin jaa helposti ohessa olevien some-nappien avulla.