Riittävän suuret harjoitusryhmät ovat monessa lajissa sekä toiminnallisesti että taloudellisesti koko seuratyön tärkeimpiä rakennuspalikoita.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi olennaiseksi havaitsemiani asioita seuran onnistuneen jäsenhankinnan takaamiseksi.
Testaa nämä 10 kohdan vinkit seurassasi ja lupaan jäsenmääränne kasvavan merkittävästi nykyisestä.
1. Mitä Google kertoo seurastasi?
Nykypäivänä netin hakukone on varmasti yleisimpiä tapoja aloittaa vaihtoehtojen kartoittaminen uutta harrastusta etsittäessä.
Testaa oman seurasi näkyvyys laittamalla Googleen *Kaupunkisi* *Tytöt tai pojat* *Oma lajisi*.
Kysymys: Löytyykö seurasi hakujen kärkipaikoilta?
2. Onko nettisivunne suunniteltu uusia harrastajia silmällä pitäen vai lähinnä nykyisten jäsenten tiedotuskanavaksi?
Tärkeimpiä asioita ensi kertaa etusivullenne eksyvän näkökulmasta ovat ainakin:
”Aloita harrastus tai vastaava” – osio löytyy samantien yhdellä vilkaisulla.
Selkeästi kerrotaan milloin, missä ja mitä toimintanne eri ryhmissä on sekä hinnat.
Lisäksi tulisi löytyä keneltä saa lisätietoa ja miten ilmoittaudutaan mukaan.
Kysymys: Onko seurasi nettisivuilla nämä harrastusta etsivän kaipaamat minimitiedot helposti löydettävissä juuri nyt?
3. Saako toimintaanne kokeilla maksutta vai vaaditteko heti euroja pöytään?
Erinomainen keino poistaa riskintunne vanhemmalta on tarjota maksuton kokeilujakso.
Vuonna 2008 pidimme Helsingin NMKY:ssä kuukauden mittaisen maksuttoman koripallokurssin uusille harrastajille.
Saimme tällä markkinointitoimenpiteellä 552 lasta mukaan kokeilemaan harrastusta ja yli 200 pelaajaa jatkoi seurassa kurssilta varsinaiseen joukkuetoimintaan.
Suomen kovin tuotteistaja Jari Parantainen kuvaa ilmaisen houkutusta osuvasti artikkelissaan ”Ihana kuin ilmainen”:
Käytä ilmaista houkutuslintuna. Nollahinta on erikoistapaus, joka saa sopivasti käytettynä ihmeitä aikaan.
Kysymys: Oletteko kokeilleet seurassanne maksuttoman kokeilujakson vaikutusta aloittavien pelaajien määrään?
4. Voiko seuraasi tulla mukaan silloin kuin haluaa vai ainoastaan tiettyinä vuodenaikoina?
Tarve harrastukselle voi tulla mihin aikaan vuodesta vain. Eniten uusia pelaajia saatte varmasti mukaan, jos aloittelijalla on mahdollisuus liittyä ryhmiin silloin, kun hänelle itselleen parhaiten sopii.
Jos seuraanne joukkueisiin otetaan uusia pelaajia esimerkiksi vain alkusyksystä, niin rajaatte potentiaalisten aloittajien määrää merkittävästi.
Kysymys: Mihin seuranne ryhmistä pystytte tällä hetkellä ottamaan ympäri vuoden mukaan uusia pelaajia?
5. Tarjoatteko sellaista harrastusta, joka sopii uuden pelaajan muuhun viikoittaiseen ohjelmaan?
Esimerkiksi koripallolle ominaista on myöhäinen aloitusikä moniin muihin lajeihin verrattuna.
KIHU:n Nuori Urheilija – tutkimuksen mukaan koripallojuniori tulee mukaan keskimäärin 8,6-vuotiaana ja yleensä on jo harrastanut aiemmin jotain muuta lajia urheiluseurassa.
Jos koripalloseura haluaa saada mahdollisimman monta uutta harrastajaa mukaan, niin uuden lajin tulisi olla mahdollisimman joustavasti sovitettavissa perheiden menoja pullisteleviin harrastuskalentereihin.
Lähde: KIHU:n Nuori Urheilija – tutkimus sivu 12.
Pohjois-Helsingissä toimiva tyttökoripallon erikoisseura KaPo tuplasi pelaajamääränsä aloittavassa ikäluokassa antamalla vanhemmille mahdollisuuden valita yksi, kaksi tai kolme harjoitusvuoroa lapselleen.
Myös harrastuksen hinta oli harjoitusmäärä sidonnainen.
Tällä tavalla saatiin mukaan huomattavasti aikaisempaa enemmän muiden lajien harrastajia, kun tarjolla oli mahdollisuus osallistua myös kerran viikossa ja vielä kolmesta eri päivästä vapaasti valiten.
Lisää aiheesta Heikki Venholan blogikirjoituksesta Monipuolisuus – mahdottomuus?
Kysymys: Paljonko seuranne harrastajamäärät voisivat nousta nykyisestä, jos tarjoisitte nykyistä joustavampia harjoitusaika ja -määrä vaihtoehtoja?
6. Onko harrastaminen seurassasi mahdollista aloittaa niin nuorena kuin vanhemmat toivoisivat ja yhdessä lasten kanssa liikkuen?
Moni vanhempi haluaisi kokeilla liikuntaharrastusta alle kouluikäisten lastensa kanssa koko perheen toimintana.
Itsellä oli tämä sama toive viime keväänä 3- ja 5-vuotiaiden tyttärieni sekä vaimon kanssa yhteisestä harrastuksesta koripallon merkeissä.
Kun sopivaa toimintaa tähän tarpeeseen ei löytynyt, niin päätimme yhdessä Leppävaaran Pyrinnön kanssa testata uudenlaista vanhempi-lapsi koripallo konseptia.
Tällä hetkellä kahdessa ryhmässä on yhteensä 30 lasta vanhempineen tutustumassa lajiin perheen kanssa yhdessä monipuolisesti liikkuen.
Kysymys: Perheliikunnalla saat aktiviiset ja liikunnalliset vanhemmat jälkikasvuineen mukaan toimintaanne. Joko teidän seuranne hyödyntää tätä kasvavaa trendiä?
7. Voiko aloittelija tulla mukaan toimintaanne myös myös kaksinumeroisella iällä?
Aivan olennaista harrastajamäärien suhteen on tarjota mahdollisuus aloittaa laji minkä ikäisenä tahansa. Se on toki haastavaa seuran näkökulmasta, mutta täysin toteutettavissa, mikäli asia nähdään tärkeänä.
Pahimmillaan aloittamisikkuna rajataan esimerkiksi vain 7-9-vuotiaisiin ja sen jälkeen ryhmät ovat ”täynnä”.
Olennaista on tehdä seuratasolla linjaus uusien pelaajien mukaan ottamisen suhteen ja vaatia tämän toteuttamista kaikissa joukkueissa.
Kysymys: Onko täyttä utopiaa, että seurassasi löytyisi kaikille yli 3-vuotiaille ilman yläikärajaa mahdollisuus aloittaa harrastus jossain ryhmässä?
8. Onko seurassasi selkeä tavoite kuinka monta pelaajaa pitäisi mihinkin ikäryhmään saada?
Jos konkreettiset numeeriset tavoitteet ikäluokittain puuttuvat, niin jäsenhankinnasta tuppaa puuttumaan vuosittainen ”punainen lanka”.
Ystäväni ja pitkänlinjan seuratyön asiantuntija Petri Selkee määritteli aikoinaan Lahden NMKY:ssä helposti muistettavan luvun.
11-vuotiaiden ikäluokassa tulisi olla vähintään 50 poikaa vuosittain.
Kuva: Martin Wichery, Creative Commons
Tämä luku oli saatu ”väärinpäin laskien” A-junioreissa eli 16-18-vuotiaissa tavoitteena olevista kolmesta ryhmästä (= kaksi kilparyhmää ja yksi vähemmän harjoitteleva ryhmä).
Jotta A-junioreissa olisi mukana riittävä määrä pelaajia kolmeen eri joukkueeseen, niin 11-vuotiaissa minipoikien ikäluokassa olisi drop-outin huomioiden oltava aina tuo 50 poikaa vuosittain.
Kysymys: Paljonko Sinun seurassasi pitäisi olla tavoitteena pelaajia eri ikäluokissa, jotta voisitte myös vanhemmissa junioreissa toteuttaa toimintaa haluamassanne laajuudessa?
9. Onko aloittavien pelaajien ryhmissänne vanhempien toiveiden mukaiset valmentajat?
Vuosi sitten syksyllä teimme pienen kyselyn 7-8-vuotiaiden tyttöjen koripallojoukkueessa. Jaoimme vanhemmille paperit, joissa kysyimme mitä he toiminnalta odottivat.
Valmentajien osalta nousi selkeästi esille yksi ominaisuus ylitse muiden:
Hyvät ryhmänhallintakyvyt
Helpoimpia tapoja menettää uudet kokeilijat on laittaa liian nuori ja kokematon vetäjä joukkueelle.
Tällöin toiminta usein on yhtä kaaosta jatkuvine järjestyshäiriöineen, jolloin riski menettää uudet harrastajat on erittäin suuri.
Kuva: Rirchard B., Creative Commons
Kysymys: Vastaako teille jäsenhankinnan kannalta kriittisissä ikäluokissa valmentajien osaaminen heihin kohdistettuja odotuksia?
10. Autatteko jäseniänne markkinoimaan toimintaanne lähipiirilleen?
Tyytyväiset nykyiset pelaajat perheineen ovat parhaita seuranne mainostajia.
Voitte auttaa heitä markkinoimaan toimintaanne omissa piireissään muun muassa seuraavin tavoin:
Laittamalla sähköpostilla helposti eteenpäin toimitettavan mainoksen esimerkiksi maksuttomasta kokeilujaksostanne.
Antamalla perinteisiä paperisia mainoksia vanhemmille tutuille jaettavaksi.
Järjestämällä esimerkiksi kaveriviikon, jolloin jokainen seuran jäsen voi tuoda ystäviänsä joukkueeseen kokeilemaan toimintaa.
Kysymys: Paljonko uusista pelaajistanne tulee tällä hetkellä vanhojen jäsenten suositusten kautta?
Mitkä ovat sinun kokemuksesi perusteella olennaisimmat tekijät onnistuneessa jäsenhankinnassa?
Liity maksuttoman uutiskirjeen tilaajaksi alla olevan lomakkeen täyttämällä ja saat kätevät viikottaiset blogiyhteenvedot sähköpostiisi.
Jos pidit kirjoituksesta, niin jaa eteenpäin helposti verkostoillesi ohessa olevien some-nappien avulla.