Reseptit “Kaikki Voittaa” – valmentajasopimuksiin

Aikaisemmat kirjoitukseni valmentajapalkkioista ovat herättäneet kommentteja allekirjoittaneelle eri kanavia pitkin. Ehkä kaksi isointa asiaa ovat olleet seuran näkökulma aiheeseen sekä tarve käytännön esimerkeille, mitä uudenlaiset tavat voisivat konkreettisesti olla. Joidenkin ammattivalmentajien tunnot ovat ehkä parhaiten kuvattavista tämän videon sanomalla ;) Eli miten voitaisiin luoda malleja, joilla voitaisiin tehdä valmennusta haluttaessa työkseen nykyistä enemmän kunnon korvauksilla.

Markku Salmikivi nosti jo ensimmäisen kirjoituksen kommenttiosiossa esille myös maksajan näkökulman aiheeseen. Itse olen oppinut vuosien varrella, että ainoastaan kaikille osapuolille reilut sopimukset ovat pidemmällä aikavälillä järkeviä. Tässä alla nyt neljä konseptia tällaisten “Kaikki Voittaa” – diilien rakentamiseen:

1) ”Kakun hinta nousee, jos sen koko kasvaa ja / tai laatu paranee…”

Varmaan helpoin tapa parantaa edellytyksiä luoda molemmille osapuolille taloudellisesti parempi sopimus on kasvattaa ryhmästä saatavia tuloja pelaajamäärää nostamalla. 20 osallistujalla seura saa kausimaksuja tuplasti 10 junioriin verrattuna ja tällöin on vähintäänkin oikeudenmukaista maksaa myös valmentajalle korkeampi palkkio. Sopimus voi olla joko kokonaan tulossidonnainen tai esimerkiksi pieni peruspalkka ja loput pelaajamäärästä riippuen bonuksena.

Mikäli valmentaja tuo toimintaan paremman laadun, niin kausimaksun hintaa on tällöin myös mahdollista nostaa. Yksi urheiluseuratoiminnan outouksia on se, että yleisesti hinnoitteluperusteeseen ei ollenkaan vaikuta kuinka hyvä valmentaja ryhmällä on. Tämä on erityisen ihmeellistä sen vuoksi, että yleisesti valmennuksen taso tunnustetaan olennaisimmaksi laatukomponentiksi koko hommassa. Tilanne on vähän sama, kun jos ravintoloissa liharuuat olisivat aina saman hintaisia lähiökapakan jauhelihapihvistä Michelin tähden gourmee-paikan sisäfilepihviin, kun ”lihaa niissä on kaikissa…”

Jaettavan potin kasvaessa on valmentajan ja seuran välillä yleensä aina mahdollista tehdä kaikkia osapuolia tyydyttävä sopimus. Tämä on ehkä helpoin ratkaisumallien tasolla lähteä muuttamaan nykyisiä palkkiosysteemejä, mikäli yhteinen tahtotila uudistuksiin seurassa on.

 2) ”Luodaan erikoisreseptillä kakku, jota muuten ei olisi edes olemassa”

Monesti seuroissa tulee esiin tilanteita, joissa osaan joukkueista ei löydy millään valmentajia. Tällaisia ovat perinteisesti erilaiset harrasteryhmät ja kakkosjoukkueet, pienimpien lasten liikunnat sekä aikuisten kuntoryhmät. Pahimmillaan jopa koko kyseinen toiminta joudutaan lopettamaan, kun ei vetäjää vain millään tunnu löytyvän perinteisillä tavoilla.

Tällaisessa tilanteessa on hyvä muistaa Winston Churchillin totuudet:

Winston

Koska pelkona on 100% koko ryhmän loppuminen, niin on perusteltua mieluummin tehdä melkein mikä tahansa ongelman ratkaiseva malli. Itse olisin seuran edustajana valmis vaikka maksamaan valmentajalle kaikki kulujen jälkeen jäävät eurot, jos sillä saataisiin ryhmän jatko turvattua. Tällaisella tavanomaisesta poikkeavalla ratkaisulla yleensä aina löydetään valmentaja joukkueelle ja kaikki osapuolet voittavat verrattuna vaihtoehtoon lopettaa koko toiminta.

3) ”Löydetään kakulle leipuri, joka muuten ei olisi enää leipomishommissa ollenkaan mukana”

Usein kuulee seuraihmisten valittelevan pulaa hyvistä kokeneista ohjaajista. Hyvin harvoin kuitenkaan mietitään niitä syitä, miksi joka lajissa on lukuisa määrä entisiä aktiivivalmentajia sivussa ohjaustyöstä ja miten näitä henkilöitä voitaisiin saada takaisin kenttätyöhön. Olennaisinta näissä tilanteissa on ymmärtää, miksi kyseiset valmentajat eivät enää ole mukana ja ratkaista nämä ongelmat. Yleisin syy on varmaan työ- tai perhesyistä johtuva ajanpuute ja alla yksi mainio tapa taklata tämä “Mulla on kato lastenhoitohommia, muuten kyllä valmentaisin…” – selitys.

Aikoinaan hyvä ystäväni saatiin takaisin koripallon valmennushommiin erinomaisen innovatiivisella tarjouksella. Kun hän kohteliaasti kieltäytyi ensiksi tarjotusta pestistä vedoten kotona hoitoa kaipaavaan 3-vuotiaaseen, niin joukkueen edustajalla olikin tähän jo mietittynä ässä hihassa. Hän ilmoitti pelaajien äitien luvanneen huolehtia valmentajan lapsesta kaikkien treenien ja ottelujen ajan, jos tämä vain lähtisi joukkueen koutsiksi. Ei ilmeisesti mennyt montaa nanosekuntia tähän tarjoukseen vastata ja kaikki osapuolet saivat loistavan sopimuksen. Seuralle kokenut valmentaja joukkueen pelaajille ja ystävälleni mahdollisuus palata rakkaan lajin pariin samalla lapsenhoidon järjestäen. Tämä oli vielä siinä mielessä erinomainen malli, ettei vaatinut edes mitään lisäinvestointeja seuralta eurojen muodossa.

4) ”Valmentaja lupaa hoitaa koko leipomon hommat…”

Mikäli valmentaja on halukas ottamaan lisää vastuuta kokonaisprosessista valmennuksen lisäksi, niin se on yksi helpoimpia tapoja nostaa myös palkkioita. Itse testaan parasta aikaa mallia, jonka mainospuhe seuroille menee suunnilleen näin:

”Tarjoaisin teidän seurallenne seuraavanlaista diiliä, jos kiinnostaa:

Hoidan teille uuden ryhmän kasaan toiminnasta, jollaiselle teillä on ollut jo pitkään tarvetta, muttei resursseja sitä järjestää. Toimin kyseisen joukkueen valmentajana sekä autan seuraa toteuttamaan markkinoinnin riittävän pelaajamäärän saamiseksi. Lisäksi hoidan vielä jäsenrekisteriasiat ryhmässä. Eikä tässä vielä kaikki (Ostos-TV:een tapaan…), sillä lupaan hoitaa myös joukkueen jäsenmaksut seuran tilille ilman minkäänlaista tarvetta laskutustyölle seuran puolelta. Toiminnassa ei ole teille mitään riskiä ja se tuottaa lisäksi varmasti 500 euroa vuodessa. Oma korvaukseni on sitten mahdollinen kulujen jälkeen ryhmän kausimaksuista ylijäävä raha, joka kattaa kaiken valmennus- ja hallintotyöni ryhmän eteen. Kiinnostaako?”

Tällaista ”kokonaispalvelua” olen nyt ideatasolla testannut ja ei ole kauhean moni seura sanonut ei saman tien… Avaan tarkemmin tätä konseptia tulevissa postauksissani, jos aihe kiinnostaa.

Suosittelen testaamaan seurassanne ainakin yhtä yllä mainituista malleista. Valmentajia kehotan pohtimaan olisiko näissä joku sellainen konsepti, jonka ympärille voisi omaa valmennustoimintaa tulevaisuudessa entistä enemmän rakentaa.

Mielellään kuulisin kommenttisi myös tämän kirjoituksen aiheesta. Voit jakaa kirjoitusta helposti alla olevilla some-nappuloilla, jos uskot siitä olevan hyötyä verkostosi ihmisille.

Huomenna illalla otan käsittelyyn uusimmat tutkimustulokset lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista.

Comments

  1. Marko Vepsä says:

    Valmentajan ydintehtävä on valmentaa urheilijoita. Kaikki muu seurahallintoon liittyvä työ on pois tästä ydintehtävästä. Pelkästään valmentamiseen itseensä liittyy jo hyvin paljon suunnittelu- ja järjestelytyötä, tunteja puhelimessa, ja reissaamista. Minä ennemmin näkisin että valmentajan ei tarvitse kuluttaa tunteja koneella jotain rekistereitä ja laskutuksia tekemässä, vaan suunnittelemassa sitä harjoitustoimintaa ja kehittämässä itseään ydintehtävässä – valmentamisessa.

    Kun seurassa on useita ryhmiä valmentajineen, niin eikö se vasta älytöntä olisi että jokainen taho tekee samoja päällekkäisiä hallinnollisia asioita, jotka voisi hyvin yhdistää vaikka toiminnanjohtajan tai vastaavan tehtäväksi?

    Vaikka olen itse ammattivalmentaja, mutta myös kahden lapsen isä, ja minä vanhempana vaikka ennemmin hoidan itse vapaaehtoistyönä nuo rekisterit ja laskutukset jos se antaa enemmän aikaa (ja vähemmän stressiä) valmentajalle valmentaa lapseni ryhmää laadukkaammin kun on siihen saanut täysin paneutua.

  2. Hyviä pointteja Marko.

    Jäsenrekisterit ja laskutus ovat yksi isoimpia haasteita seuroille hoitaa monessa tapauksessa, varsinkin keskitetysti mallilla kokemuksieni mukaan. Aiheuttavat kuluja, jos palkattu toimistohenkilö hoitaa ja usein “toimiston kautta hoidetussa” – mallissa seuran luottotappiot huomattavasti hajautettua mallia suuremmat. Tämä ero saamattomien kausimaksujen osalta on kokemusteni mukaan usein yllättävän suuri.

    Jos valmentaja pystyy tämän prosessin helposti hoitamaan harjoituksissa, niin seuralla on mahdollisuus maksaa toisaalta säästyvät hallintokulut ja luottotappiot valmentajalle. Nykytekniikalla kaikki voi hoitaa ennen tai jälkeen treenejä salilla ja vie vain minuutteja per treeni (= merkkaan läsnäolijat iPadilla suoraan rekisteriin rasti ruutuun ja kerran yhtä nappulaa painamalla lähtee kaikille ryhmässä syksyn maksut. Tulen myös lähiaikoina kokeilemaan maksusysteemiä, joka lopettaisi seuran laskuttamisen tarpeen toimiessaan kokonaan).

    Itse testaan valmentajana parasta aikaa tällaista mallia ja alustavat kokemukset ovat olleet myönteisiä. Jos yllä mainitun hallinnon hoitamiselle tuntipalkka nousee kaksinumeroisen euromäärän muutaman minuutin työllä, niin itse sen ainakin ihan mielelläni teen valmennuksen lisäksi. Kylmä tosiasia kun usein on, että rajaamalla toimenkuvansa puhtaasti vain valmennukseen lokeroi itsensä helposti samalla sinne matalapalkka-laatikkoon.

    Myös vanhemman näkökulmasta näen, että nykyinen systeemi on aika kankea. Jos sinulle tulee kysymyksiä, niin et useinkaan seurassa tiedä keneen pitäisi olla yhteydessä. Kysyt ensin valmentajalta. Tämä ohjaa joukkueenjohtajalle, joka taas ottamaan yhteyden toimistoon. Siellä ehkä sinut vielä siirretään pahimmassa tapauksessa seuraavalle henkilölle.

    Seuran toimistolla työskennelleenä tiedän prosessin vielä menevän niin, että toimistolta usein sitten soitetaan valmentajalle / joukkueenjohtajalle ja tiedustellaan jotain lisätietoa asiaa koskien. Kaikki tämä on hankalaa ja aikaa vievää eli myös kallista versus että perushommat olisivat kaikki yhden henkilön takana, kuten palveluiden osalta muillakin aloilla pyritään tekemään = asiakkaalla yksi kontaktihenkilö organisaatiossa, jonka kanssa voi hommat hoitaa.

    • Brian — Not all management companies own their own property – many/most manage properties for other owners. Each owner is allowed to have their own screening criteria resrquementi. Sometimes they can even have different screening criteria based on the location of the rental properties. So one management company could be managing properties for 30 landlords all of which have different screening criteria, which is most likely what happened in your situation.

  3. Oisitko avannut vielä tuota mallia, mitä seura saa “täyden palvelun” jälkeen itselleen, jos kausimaksuista vähennetään tulot ja loput jää valmentajan palkkioksi, eli mikä se porkkana on?

  4. Hyvä kysymys Maija. Voin kirjoittaa jossain vaiheessa erillisen postauksen tuosta mallista, mutta tässä lyhyesti:

    Kaava menee siis näin: ryhmän pelaajamäärä x kausimaksun koko – 500 euroa seuran kate – todelliset salikulut = Loppu ylijäävä osuus valmentajalle palkkiona.

    Kannustaa siis ohjaajaa hankkimaan ja pitämään mahdollisimman ison ryhmän, koska kulut ovat kiinteät, niin tulojen kasvu / kasvamattomuus näkyy suoraan omassa pussissa. Saman kaltaisella mallilla valmensin aikoinaan liikuntaleikkikouluryhmässä, josta kerroin Valmentajien Tulospalkkaus – postauksessa.

    Seuran porkkana on hyvä laadukas toiminta ja uusia jäseniä vaivatta itselleen varmalla 500 euron tuotolla.

    Eli jos seura pystyisi koko toimintansa järjestämään tällaisella tavalla se ei koskaan tekisi tappiollista tulosta. Seura pystyy siisaloittamaan riskittä uusia toimintaryhmiä ilman omia usein rajallisia valmentajaresursseja. Lisäksi seuroissa kauden alussa kiireisin aika ja siksi usein jää hyviäkin uusia juttuja starttaamatta yksinkertaisesti seuraihmisten ajanpuutteen vuoksi.

    Jos ei ryhmää saada kasaan, niin valmennuksesta ja hallinnosta ei synny seuralle kuluja, koska valmentajan palkkio tulossidonnainen.

    Testaamisen kautta selviää, onko tämä toimiva malli vai ei osalle seuroja. Jos ei, niin sitten kokeillaan jotain muuta tapaa ratkaista ongelma 🙂

Speak Your Mind

*