Onko seuranne valmentajasopimuksissa tämä yleinen pykälä, joka voi aiheuttaa jopa viisinumeroisen yllätyskulun?

 
Seuran hallituksen kokoukseen laskeutui syvä hiljaisuus…

Pöydän ympärillä istuvien ilmeet huokuivat syvää epäuskoa ja järkytystä. Kaikkien mielissä oli vain yksi ja sama ajatus.

Miten ihmeessä seurasta pitkittyneiden ristiriitojen jälkeen ovet paukkuen viime viikolla lähteneen ammattivalmentaja Teemun tapaus oli saanut vielä tämänkin käänteen?

Helpotus tilanteen laukeamisesta oli ilmeisesti ollut ennen aikaista huomioiden puheenjohtaja Antin juuri muille hallituksen jäsenille lukeman viestin Teemun ammattiliiton juristilta.

Työntekijän pitämän työaikakirjanpidon mukaan hänellä on saamatta korvauksia yli- ja sunnuntaitöistä yhteensä 436 tunnin osalta. Pyydämme maksamaan nämä viimeistään 14 päivän sisällä.


Varapuheenjohtaja Matti rikkoi hiljaisuuden kommentillaan.

436 tuntia!

Miten helvetissä tuollaisen määrän muka Teemu olisi ehtinyt tehdä ylimääräistä! Eihän se ehtinyt olla meillä kuin 15 kuukautta edes hommissa.

Sihteeri Tiina liittyi ihmettelijöihin.

Me kun vielä erityisesti silloin sopimusta tehtäessä Teemun pyynnöstä linjattiin, että ainoastaan valmennustehtäviä kuuluu työnkuvaan.  Kuulostaa uskomattomalta, että ohjausta olisi millään voinut olla tuollaisia määriä vielä perushommien päälle.

Puheenjohtaja Antti kaivoi esiin liitteenä tulleen Teemun pitämän työaikakirjanpidon.

Täällä on esimerkiksi kirjattuna B-junioreiden peli Oulussa viime kuussa ja siihen on merkitty 30 tuntia ylimääräistä noista 436 tunnista.

Epäusko pöydän ympärillä vain kasvoi entisestään ja Matti kiteytti varmaan suurimman osan tunnot kommentillaan.

Mutta se Oulun reissuhan tehtiin vielä lentäen aikaa säästääksemme.

Lähtö oli aikaisin aamulla ja palattiin myöhään illalla saman päivän puolella takaisin. Ei siis edes koko reissu kestänyt tuota mainittua 30 tuntia.

Koko tähänastisen kokouksen hiljaa sivusta seurannut seuran hallituksen tuorein jäsen Minna osallistui nyt ensimmäistä kertaa keskusteluun.

Millainen sopimus meillä oli Teemun kanssa eli mitä työajan suhteen oli siihen kirjattu?

Katseet kääntyivät nyt puheenjohtaja Anttiin, jolla nousi pieni puna naamalle vastatessaan Minnan kysymykseen.

En sitä ihan tarkkaan muista, mutta ei siinä mitään poikkeuksellista pitäisi olla. Käytimme nimittäin sopimuksen teossa Suomen Ammattivalmentajat Ry:n suosittelemaa pohjaa.

Juristin koulutuksen saanut Minna pyysi paperin nähdäkseen ja sihteeri Tiina kaivoi sen esiin kansioistaan.

Hetken työsopimusta tarkasteltuaan ja verrattuaan sitä Teemulta saatuun kirjanpitoon oli Minnan analyysi asiasta selvä.

Kyllä meidän ikävä kyllä taitaa olla vain parasta alkaa keräämään kasaan tuota reilun 10 000 euron summaa sivukuluineen…

Tämä työaika on määritelty sellaisella tavalla, että näyttäisi pikaisesti tarkasteltuna täsmäävän noihin Teemun vaatimuksiin.

Puheenjohtaja Antti näytti hämmentyneeltä vastatessaan.

Teemulla oli valmennusta vain 25 tuntia viikossa kokonaistyöajastaan 37,5 tunnista. Lisäksi oli sovittu suunnitteluun, yhteydenpitoon vanhempien kanssa ja muuhun sellaiseen nuo loput 12,5 tuntia.

Mistä ihmeestä nämä sadat ylimääräiset tunnit oikein tulevat?

Minna luki ääneen sopimuksen työaikakohdasta kirjauksen.

Valmentajan matkustaessa kilpailu- tai harjoitusmatkalla yhdessä valmennettavansa kanssa, katsotaan myös matka-aika työajaksi.

Minna jatkoi tulkintanaan.

Teemulla on siis normaalista työaikalainsäädännöstä poiketen laskettu myös matka-ajat työaikaan.

Lisäksi pitää esimerkiksi tuon Oulun reissun osalta ottaa huomioon kaksi muutakin tekijää.

Kyseessä oli sunnuntaipäivä eli meidän maksettavaksi tulee tuplakorvaus jo sen vuoksi ja näyttää tämän työaikakirjanpidon mukaan menneen vielä kokonaan ylitöiksi. Näiden ylitöiden osalta sitten päälle 50%-100% korotus kyseisiin tunteihin.

Äkkiä noista samantyyppisista pelireissuista kertyy pidemmällä aikavälillä hurja määrä tunteja ja jos ei ole vapaina pidetty työsuhteen aikana, niin ei meillä varmaan ole muuta mahdollisuuksia kuin maksaa ne nyt pois.

Ja taas oli pöydän ympärillä hiljaista kuin huopatossutehtaassa…
 

Urheiluseuran kulupuoli

Kuva: Images of Money (CC)

 

Mistä tässä kertomuksen tapauksessa oli loppujen lopuksi kysymys?

 
Tiivistettynä “resepti” tämän kaltaisen sopan keittämiseen urheiluseurassa on yksinkertainen:

  • Otetaan työsopimuspohjaksi esimerkiksi sinänsä hyvä Suomen Ammattivalmentajien malli, mutta jätetään miettimättä sen soveltuminen kyseisen henkilön todellisiin valmennustehtäviin.
  • Hyvin yleinen virhe on jättää huomioimatta pelien, turnausten ja leirien vaikutus valmentajan kokonaistyöaikaan. Tunnit tulevat jo täyteen harjoitusten vetämisestä sekä niihin liittyvistä suunnitteluista ja loput duunit pamahtavat sitten ylitöiksi.
  • Sunnuntaisin tehtävä työ on lähtökohtaisesti aina tuplapalkkaista ja jos vielä samanaikaisesti ylityötä, niin äkkiä yksi kauemmaksi suuntautuva vierasottelu voi maksaa matka-ajan palkallisuuden huomioiden pelkästään valmentajan osalta jopa yli tuhat euroa…
  • Työaikakirjanpitoa ei pidetä lain vaatimalla tavalla. Kun sitten tulee mahdollinen riitatilanne valmentajan kanssa, niin usein ainoastaan työntekijällä on tunnit ylhäällä ja seura on todella heikoilla, jos haluaa vastaväitteitä esittää ilman dokumentaatiota.

valmentajasopimus - aina ennenkin

Kuva: Daniel O´Neil (CC)

 

Mitkä ovat näiden valmentajan työaikaan liittyvien ongelmien juurisyitä?

 
Asia on lähtökohtaisesti usein hyvin haastava huomioiden valmentajan työn luonteen, jossa työmäärä vaihtelee harjoituskauden, peliohjelman sekä erilaisten leirien ja turnausten vuoksi suuresti.

Lisäksi työntekijä tyypillisesti on hyvin intohimoinen tehtävänsä suhteen ja tekee usein töitä enemmänkin kuin seura velvoittaa.

Koripallopiireissä tämä näkyy muun muassa niin, että ammattivalmentaja on paikalla niissäkin harjoituksissa, otteluissa ja turnauksissa, jotka alun perin on ajateltu kakkosvalmentajan hoidettaviksi.

Junnupeli - aina ennenkin

Kuva: Jim Larrison (CC)

Normaali tilanteessa perinteisillä kausipalkkioilla toimittaessa OTO-valmentajien osalta tällainen ylimääräinen aktiivisuus on vain myönteinen juttu.

Kuitenkin normaalin tuntipohjaisen työntekijän kohdalle tilanne on työaikalainsäädännön näkökulmasta aivan eri ja yhtäkkiä ollaankin potentiaalisten hankaluuksien äärellä, kun tuntimäärät paukkuvat viikoittain yli normaalin työajan.

Ongelmat nousevat useimmiten pintaan vasta valmentajan ja seurajohdon ristiriitatilanteissa, jolloin pahimmillaan on jopa vuosia ehtinyt kertyä tunteja enemmän kuin on ollut tarkoitus.

Siinä vaiheessa ei ole enää kokemusteni perusteella mitään merkitystä esimerkiksi seuraavanlaisilla herrasmiessopimuksilla, joita usein kuulen käytettävän ja olen itsekin kirjaillut aikoinaan.

Olemme sopineet seuran X ja valmentajan Y kesken, että ylityöt korvataan aina tunti tunnista ilman minkäänlaista korotusprosenttia.

Aikoinaan ammattiliittoni lakimiehelle tällaista sopimusta näyttäessäni hän totesi.

Ei ole mitään väliä, vaikka laittaisit tuohon nimesi alle. Voit aina vaatia työaikalainsäädännön perusteella sinulle kuuluvat ylityökorvaukset täysimääräisinä, koska kyseinen työaikalaki on niin sanottua pakottavaa lainsäädäntöä.

allekirjoitus - aina ennenkin

Kuva: AGFE (CC)

 

Lääkkeitä potentiaalisten vaikeuksien välttämiseksi

 
Kannattaa lähtökohtaisesti miettiä, onko fiksua kirjata matka-aika työajaksi sopimukseen vai olisiko joku muu ratkaisu parempi. Oma suosikkini on tehdä pelien ja turnausten osalta ”urakkasopimus”, jossa ei erikseen lasketa tunteja ja sunnuntaikorvauksia.

Valmentajalle määritellään tässä mallissa etukäteen tietty määrä ”ylitöitä” ja annetaan niistä vastineeksi esimerkiksi 1-2 kuukautta normaalia enemmän palkallista lomaa ennalta sovittuina ajanjaksoina.

Tällainen diili on mielestäni reilu molemmille osapuolille. Työntekijä saa pitkät lomajaksot ja seura taas ilman lisäkustannuksia kohdennettua valmentajan työresurssin kauden aikana tehokkaasti.

Työaikakirjanpitoa ei kannata unohtaa. Vaikka voi sekä seuralle että valmentajalle tuntua turhalta byrokratialta, niin sitä täyttämällä ja seuraamalla voidaan potentiaalisiin ongelmiin puuttua ajoissa.

Tällöin myös ylityötunnit voidaan pitää vapaana työsuhteen kestäessä, kuten esimerkiksi Suomen Ammattivalmentajien sopimusmallissa on lähtökohtana.

Yli- ja lisätyötunnit pyritään ensisijaisesti pitämään vapaana sen mukaan, kun työtehtävät tämän mahdollistavat. Muutoin toimitaan työaikalain mukaisesti

Suosittelen työsuhdeasioihin erikoistuneen juristin käyttämistä jo sopimusta laadittaessa. Varmistamalla kirjausten lainmukaisuuden mahdollistetaan toimiva yhteistyö alusta asti ja vältetään turhia ongelmia matkan varrella.

 

Millaisia kokemuksia sinulla on valmentajana tai seuratoimijana aiheeseen liittyvistä haasteista? Mielellään kuulisin näistä alla olevassa kommenttikentässä.

Jos pidit kirjoituksesta, niin jaa eteenpäin helposti verkostoillesi ohessa olevien some-nappien avulla.

Comments

  1. pentti markkanen says:

    kiitos tärkeä asia. valitettavasti on totta monessa seurassa. Oman työn ohessa toimivat “hallitusammattilaiset” , eivät usein ole lukeneet edes esityslistaa tullessaan kokoukseen. Monissa seuroissa se kyllä jaetaankin vasta kokouksessa. iso riski seuralle ja ennen kaikkea niille jotka on istutettu hallitusvastuuseen. Kiitos informaatiosta

    • Kiitos Pentti kommentista.

      Tunnistan ikävä kyllä tuon “avataan kokouspaperit vasta paikalle saapuessa” – ilmiön myös omasta kokemuksestani urheiluseurojen hallituksissa. Seurauksena on juuri noita mainitsemiasi riskejä ja myös niiden käsiin laukeamisia usein ihan puhtaasta tietämättömyydestä.

      Aiheesta lisää tässä Suomen Ammattivalmentajien artikkelista.

      http://www.saval.fi/index.php?news_id=20

  2. Tässä ei kannata nyt uskoa ensimmäistä asiantuntijaa. Yleisesti TES:ta tulkitaan siten, että ylitöistä on sovittava etukäteen työnantajan edustajan kanssa. Onko näin tehty? En toisaalta tunne tätä ammattivalmentajien TES:iä ja sen tulkintaa, mutta tuntuisi erikoiselta, jos ylitöistä ei tarvitsisi sopia etukäteen työnantajan edustajan kanssa. Viikkotyöaikaahan sitoo myös laki ja lepoaika on turvattava.

    • Kiitos Pekka kommentista.

      Olet aivan oikeassa, että ylitöistä on sovitaan etukäteen. Käytännössä tässä esimerkissä näin urheiluseuratyön ammattilaisen, mutta lakipykälien osalta maallikon (en siis ole lakimies ja siksi suosittelinkin aina työsuhteisiin erikoistuneen juriistin käyttämistä näissä asioissa) näkökulmasta ylityöt on sovittu, kun työnkuvassa treenien vedon lisäksi kyseisen B-junioreiden sarjan pelit.

      Ammattivalmentajien osalta ei yleisesti seurata mitään TES:iä, ellei siitä erikseen ole työsopimuksessa sovittu. Tämä sen vuoksi, että seurat eivät kuulu mihinkään ammattiliittoon eli eivät ole järjestäytyneet. Siksi noudatetaan normaalia työlainsäädäntöä ja työsopimuksessa sovittuja asioita.

      Yllä olevassa kommentissani laitoin linkin Suomen Ammattivalmentajien artikkeliin, jossa muun muassa ongelmat työajan suhteen yhtenä isona haasteena alalla mainitaan.

      “Perinteisempien työsopimusongelmien, kuten perustelemattomien määräaikaisuuksien sekä viikkolepo- ja työajoista piittaamattomuuksien lisäksi tapauksissa on monenlaisia kummallisuuksia ja laittomuuksia.”

  3. Jep. Hankalahko tilanne.

    Tässä tapauksessa ylitöitä on kertynyt pitkältä ajalta. Tästä tapauksessa työnantajan olisi pitänyt tulla tietoiseksi ylitöistä ja sopia ylitöiden korvaamisesta esim. vastaavina vapaina. Miten työntekijä on ilmoittanut kertyneistä ylitöistä ja onko niiden korvaamisesta keskusteltu ennen irtisanomista?

    Joka tapauksessa itsenäistä työtäkään tekevä ei voi tehdä yksin päätöksiä ylitöistä, joista työnantajalle tulee korvausvelvollisuus. Mutta kyllähän kieltämättä tässä tapauksessa työntekijä lienee vahvoilla.

    • Olen täysin samaa mieltä tilanteen hankaluudesta.

      Kokemukseni mukaan tällaiset tapaukset ovat usein hyvin tulkinnanvaraisia. Seuran kannalta haasteena on, että ammattiliiton lakimiehen ottaessa yhteyttä on tietyllä lailla jäljellä enää huonoja vaihtoehtoja.

      Jos asiasta lähdetään riitelemään lakitupaan, niin pahimmillaan tulee vielä molempien osapuolten juristikulut maksettavaksi, mikäli tuomioistuin kallistuu työntekijän kannalle asiassa.

      Kaikkien osapuolten etu olisi pyrkiä etukäteen tekemään sopimukset niin hyviksi, että tulkinnallisia kysymyksiä jäisi mahdollisimman vähän.

      Tähän on kuitenkin käytännössä aina oltava lisänä hyvä työnjohto, johon yhtenä palasena kuuluu tuo työaikakirjanpito. Vältetään näin monet isommat harmit, kun voidaan probleemat taklata alkuvaiheessa esimerkiksi liian suurien viikkotuntimäärien suhteen.

  4. “Yli- ja lisätyötunneista sovitaan esimiehen kanssa etukäteen.”

    Meillä juristi vinkkasi tekemääntuohon SAVALin peruspohjaan seuraavan lisäyksen, jotta näitä ylityötuntiyllätyksiä ei seuralle maksettavaksi jälkikäteen tule.

  5. Hyvä artikkeli, itse olen todistanut paikanpäällä, kun seuran puheenjohtaja vertaa mm. omaa työpäiväänsä+kokoukseen mennyttä aikaa valmentajan työhön, ja ei ymmärrä vaikka miten sanoisi, että valmentajan työ on nimenomaan valmentaminen, ei ne muut seuran toimintaa ylläpitävät työt.

    • Kiitos Pekka kommentista.

      Äärimmäisen tärkeä asia tuo yhtenäinen näkemys valmentajan kokonaistyönkuvasta. Sama juttu toki muissakin seuratyöntekijän rooleissa.

      Tämä keskustelu tehtäväkentästä on hyvä käydä jo työsopimusta laadittaessa, jotta vältetään yllätykset puolin ja toisin.

Trackbacks

  1. […] Löytyykö seuranne valmentajasopimuksista tämä yleinen pykälä, joka voi aiheuttaa jopa viisinum… (3221 lukukertaa) […]

Speak Your Mind

*