Näin hankit parhaat tyypit mukaan seurasi toimintaan – 5 käytännön vinkkiä

Kaiken menestyksekkään toiminnan perustana on oikeat henkilöt oikeissa rooleissa. Aihetta käsittelin laajemmin edellisessä kirjoituksessani Menestyvän urheiluseuran tärkein kysymys: Kuka?

Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon seurasi toiminta paranisi, jos saisitte edes muutaman huipputyypin lisää avainrooleihinne?

Nyt pureudumme näiden parhaiden henkilöiden hankkimisen perusteisiin viiden käytännön vinkin kautta.

 

1. Mieti kenet haluat seurasi tehtävään X ja mitä juuri tälle henkilölle kannattaisi tarjota?

 
Yleisillä ilmoituksilla saat harvemmin parhailta tyypeiltä edes yhteydenottoja, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen kiinnostava tehtävä.

Haemme valmentajia

Tarjoamme sinulle haastavan ja mielenkiintoisen paikan lasten ja nuorten parissa.

Valmentajakokemusta tai ohjaajakokemus ei ole pakollinen mutta katsotaan eduksi.

Lähes jokainen seura on tätä kokeillut ja lähes yhtä moni pettynyt…

RATKAISU: Huomattavasti parempi tapa on tehdä tavoitellulle henkilölle suoraan Kummisetä-elokuvien tapaan tarjous, josta ei voi kieltäytyä…

Aikoinaan halusimme seuratyön jo lopettaneen entisen aikuisten maajoukkuetason valmentajan edes kerran viikossa valmentajaksemme.

Kiireisenä henkilönä hänellä kävi ainoana aikaan viikossa vain lauantai klo 11-13 tietyssä salissa, joka taas oli seuran parhaita pelivuoroja.

Koska kuitenkin halusimme ehdottomasti kyseisen valmentajan mukaan toimintaamme, niin teimme tarvittavat muutokset saliemme osalta.

Tarjoamalla juuri tuon kyseisen vuoron saimme seuravalmennuksesta sivussa olleen huipputyypin takaisin toimintaame ja junioreillemme parasta mahdollista ohjausta.

Juniorivalmentaja työssään

 Kuva: David Wiley, Creative Commons

 

2. Tarjoa tarkoitusta taalojen sijaan

 
Monesti parhaiden tyyppien seuraan saamiseksi ovat olennaisimpia arvot, joita seuran toiminta edustaa.

RATKAISU: Tunnista tehtävään tavoittelemallesi huipputyypille olennaisimmat asiat ja rakenna niiden varaan ehdotuksesi.

Kannattaa muistaa, että oikealla arvomaailmalla ja toimintaperiaatteilla voi saada kenet vain houkuteltua mukaan seuraan.

Ihmisillä on tarve tehdä merkityksellisiä asioita ja seuratyö antaa siihen oikein toteutettuna erinomaisen välineen.

Parhaat organisaatiot arvostavat historiaansa ja entisiä seuratoimijoitaan sekä ennen kaikkea kunnioittavat koko toimintansa ydintarkoitusta.

Kun nämä edellä mainitut asiat on hoidettu hyvin, niin kukapa ei haluaisi olla tälläisen yhteisön jäsen?

Liian usein tänä päivänä suomalaisessa seuratoiminnassa ainoana ratkaisuna haasteisiin nähdään työntekijän palkkaaminen ja ei edes harkita hyvää vapaaehtoistyöntekijää vaihtoehtona.

Kannattaa muistaa, ettei ammattimainen asioiden hoito vaadi aina ammattilaisia.

“Kun sinulla on kädessäsi vain vasara, näyttävät kaikki ongelmat nauloilta”

Kun sinulla on vain vasara...

 

3. Talkooihmisiä on helpompi saada joukkueen kuin koko seuran tehtäviin – hyödynnä tämä trendi

 
Seuraihmisten kanssa jutellessa yksi asia tulee järjestäen vapaaehtoistoimijoiden osalta esille. Joukkuetasolla vielä talkooihmisiä löytyy, mutta koko seuran juttuihin on todella vaikea saada ihmisiä mukaan.

RATKAISU: Pyri hoitamaan mahdollisimman monet asiat seurassa osana joukkueen toimintaa.

Viime vuosina on ollut tapana keskittää tehtäviä “seuran toimistolle”. Joukkuetasolla asiat kuitenkin useimmiten hoituvat sekä helpommin että ennen kaikkea edullisemmin.

Muun muassa kokemukseni mukaan kausimaksut tulevat huomattavasti pienemmillä luottotappioilla seuran tilille, jos niiden laskuttamisesta ryhmässä vastaa joukkueenjohtaja verrattuna seuran toimiston hoitamaan keskitettyyn malliin.

Joukkueenjohtajan on luontevaa kerätä kausimaksu muiden joukkueen kulujen ohessa ja vanhemmille on helpompaa, kun on vain yksi taho, jonka kanssa raha-asioita hoidetaan.

Lisäksi kulut ovat tällä systeemillä vain murto-osa verrattuna palkatun henkilön hoitamaan laskutukseen

Joukkueessa on voimaa

“Joukkueessa on voimaa”

Kuva: Frederick Bisson, Creative Commons

 

4. Anna vapaaehtoisille mukavimmat hommat

 
Erinomaisia henkilöitä löytyy harrastuspohjalta tekemään kivoja juttuja ilmaiseksi tai pienillä kulukorvauksilla.

Lähtökohtaisesti tämän vuoksi sekä valmennuksen että hallinnon osalta kannattaisi seuran mukavimmat jutut tehtävät pyrkiä aina ensiksi täyttämään hyvillä talkoohenkilöillä.

RATKAISU: Mitä jos ensi kaudella seurassanne aloitettaisiin esimerkiksi valmentajapaletin rakentaminen miettien, mihin ryhmistä olisi mahdollista saada hyvä koutsi ilmaiseksi tai pienillä kustannuksilla?

Sitten jäljelle jääviin vähemmän kiinnostaviin ryhmiin etsittäisiin valmentajat seuran päätoimisista tai OTO-pohjaisista tarvittaessa sopivalla määrällä euroja, jos ei muuten löydy.

Tyhmintä useimmiten seuran valmennustoiminnan kokonaislaadun kannalta on täyttää parhaat ryhmät ensiksi päätoimisilla valmentajilla

ja sitten yrittää kissojen ja koirien kanssa hankkia heikompiin ryhmiin hyviä vetäjiä siinä onnistumatta…

Kivat hommat urheiluseurassa vapaaehtoisille

“Hauskimmat hommat harrastajille!”

Kuva: Mallory Simmon, Creative Commons

 

5. Jos maksat palkkaa, niin maksa hyvin!

 
Parhaita tapoja pidemmällä aikavälillä tappaa työntekijän motivaatiota on antaa hänelle huono liksa.

Usein seurat ratkaisevat tätä ongelmaa palkkaamalla kokemattomia työuran alussa olevia henkilöitä, joille lähes mikä tahansa ansiotaso tuntuu hyvältä.

Jos kuitenkin tavoitteena on sitouttaa parhaat henkilöt näihin tehtäviin, niin urheiluseuroissa tyypillisellä 1500-2500 euron kokopäiväisen henkilön kuukausipalkalla harvoin saadaan huipputekijöitä mukaan ainakaan pitkäksi aikaa.

 

Eurokasa

RATKAISU: Tehdään tehtävästä esimerkiksi puolipäiväinen tai 10 tuntinen ja pidetään palkka samana. Muuttamalla toimenkuva osa-aikaiseksi myös tehtäväkenttä terävöityy, kun ei voida kaataa kaikkia seuran hommia samalle henkilölle.

Osa-aikaisiin hommiin on usein helpompi löytää huipputyyppejä, koska niitä voi tehdä muun työn ohessa.

Parhailla henkilöillä kun on yleensä monenlaista tekemistä jo ennestään.

Mikäli seura on vielä ”tulipaloja koko ajan 24/7” – vaiheessa, niin ensiksi kannattaa hankkia määräaikaisella diilillä ”saneeraaja” laittamaan rakenteet kuntoon, jotta ei tarvita kokopäiväistä “palomiestä” pitää vuodesta toiseen seurassa.

Kun “tulipalopesäkkeet” on poistettu ja prosessit saatu kuntoon, niin esimerkiksi junioriseuran toiminnanjohtajan olennaisimmat hommat pystyy helposti hoitamaan keskimäärin 10-20 viikkotyötunnilla.

Jos seurasi tarjoaisi 10 tunnin viikoittaisella työajalla esimerkiksi toiminnanjohtajan tehtävästä 1500-2000 euron kuukausipalkkaa, niin uskoisitko löytyvän huipputyyppi tehtävään?

 

Mikä Sinun kokemuksesi mukaan on paras tapa saada huipputyypit seuran avainrooleihin?

Jos haluat saada kätevästi viikoittaiset yhteenvedot blogista sähköpostiisi, niin tilaa maksuton Uutiskirje alla olevalla lomakkeella.

Comments

  1. “Anna vapaaehtoisille mukavimmat hommat”
    Kuulostaa tietysti seurajohdon kannalta kokonaisuutta ajatellen hyvältä ajatukselta, jos tavoitteena on pelkästään pyörittää toimintaa ja tarjota mahdollisimman monille mahdollisuus olla mukana toiminnassa.
    Aiemmassa kirjoituksessasi totesit kuitenkin seuran perustehtävistä jotain sen suuntaista että valmennus, olosuhteet, taloushallinto ja viestintä ovat ydintehtäviä. Jos näistä pitäisi niitä mukavia hommia etsiä ja tarjota vapaaehtoisille niin veikkaanpa että muualle ei ole tunkua kuin valmennuspuolelle, ja sielläkin pelkästään kuuliaisten ja edistyshaluisten juniorien edustusryhmiin.
    No millaisen karhunpalveluksen seura tekee lajilleen jos antaa järjestelmällisesti edistyneimpien harrastajien valmennuksen vapaaehtoispohjalle?

    Muutoin ajatukset kirjoituksessa ovat oikein käyttökelpoisia. Mm. ajatus siitä että vähennetään työhakemuksen mukaan tunteja palkattavan henkilön toimenkuvasta ja maksetaan kuitenkin sama korvaus, olettaen että kokeneempi ammattilainen suoriutuu tehtävistä puolessa ajassa verrattuna kakkosvaihtoehtoon. Tämä on oivallinen ajatus jos ko. ammattilaisen ydinosaamista on. delegoiminen ja vapaaehtoisten innostaminen tekemään hänen puolestaan se osuus työstä joka ei yksinkertaisesti vähemmillä tunneilla tule tehtyä. Pitkän seuratoimintakokemuksen pohjalta voin kertoa että tällaisiakin upeita osaajia on olemassa! Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin että he eivät useinkaan samalla ole niitä parhaita lajin osaajia tai seuran tärkeimmän ydintehtävän eli lajiosaamisen edistämisen ammattilaisia. Millä osaamisen profiililla siis kannatta ylipäätään palkata kun resurssit ovat aina rajalliset?!

    • Hyviä kommentteja Timo.

      Oman kokemuksen mukaan joukkuetasolla vapaaehtoisia on vielä suhteellisen helppo löytää esimerkiksi joukkueenjohtajan ja rahastonhoitajien tehtäviin. Seuratasolla varsinkin projektiluonteisiin talkootöihin on ihmisiä oikein kysyttynä saatavilla yleensä, mutta ympärivuotisiin tehtäviin ilman rahaa todella haastavaa.

      Valmennuksen puolella parhaisiin ryhmiin taas saa OTO-pohjoisesti huippuosaajia huomattavasti halvemmalla, kuin usein jopa täsmällään samoille henkilöille tai saman tasoisille päätoimista kuukausipalkkaa maksaen. Hyvin harvinaista nimittäin on, että esimerkiksi ikäluokan SM-sarjajoukkueelle ei löytyisi hyviä koutsivaihtoehtoja, mutta saman ikäluokan kakkosjengin osalta on yleensä paljon hiljaisempaa.

      Jos seuran tavoitteena on laadukas valmennus läpi linjan joukkueiden tasosta riippumatta, niin tällöin tavoitteeseen pääsemiseksi laittaisin lähtökohtaisesti päätoimiset niihin ryhmiin, mihin eivät ole onnistuneet muulla tavoin päteviä valmentajia löytämään.

  2. Pitää Timon näkemystä karhunpalveluksesta kommentoida, että tosielämän havainnot eivät kuitenkaan tue asiaa… Ainakin jalkapallossa ja jääkiekossa suurimmilla resursseilla ja ammattivalmentajien voimin toimintaa pyörittävien seurojen junnuedarit alkavat n.13-15-vuotiaista lähtien koostumaan lähiseurojen harrastelijoiden valmentamista pelaajista.
    Toisekseen, miksi palkatun vastuuvalmentajan pitäisi valmentaa ykkösjoukkuetta, johon vapaaehtoisia riittää. Vastuuvalmentaja kakkosjoukkueen valmentajana tekisi edelleen kausi- ja harjoitussuunnitelmat, mutta toiminnan laatu olisi huomattavasti parempaa.

    Mikko on mielestäni lähtenyt blogissa ravistelemaan vakiintuneita seurakäsityksiä. Suurimmassa osassa junioreihin keskittyvistä seuroista ei ole mitään käsitystä siitä mitä oikeasti laadukas toiminta on, ja jokainen voi vain arvailla mitä tapahtuu kun seurat joutuvat kilpailemaan oikeasti laadukasta toimintaa tarjoavia vastaan. Tässä suhteessa aikuisille kilpa- ja harrastustoimintaa tarjovien seurojen toiminnan laatu on valovuosia junioreille kilpa- ja harrastustoimintaa tarjoavia seuroja edellä.

Speak Your Mind

*