Kertomus ammattivalmentajan uran yllättävästä käänteestä

Jos et ole lukenut kertomuksen ensimmäistä osaa, niin löydät sen tästä

Kun ammattivalmentaja huomasi olevansa vain kustannus seuralle

Viikko oli kulunut siitä, kun Matti ja Hannu olivat viimeksi istuneet näillä samoilla tuoleilla keskustellen tulevan kauden seuran taloushaasteista sekä niiden vaikutuksista.

Nyt oli sovitusti agendalla käydä läpi tulevaa kautta Matin työnkuvan osalta ja tehdä myös konkreettisia päätöksiä.
 

”Mikä loppujen lopuksi on tärkeintä?”

 
Hannu avasi varsinaisen keskustelun yleisten kuulumisten vaihdon jälkeen menemällä suoraan asiaan ”Pääsittekö Minnan kanssa yhteisymmärrykseen valmentamisesi suhteen ensi kaudella?”

”Minna oli yllättävän avoin eri ratkaisumalleille kuultuaan sekä seuran tilanteen että siitä seuraavat minun vaihtoehtoni. Itse asiassa sain häneltä aika vapaat kädet tehdä ratkaisuni.”

”Sehän kuulostaa loistavalta” Hannu totesi ”Varsinkin kun muistaa millaiset väännöt teillä oli silloin vuonna 2012 valmennuspäällikön postia perustettaessa.”

”Juu, mutta ei Minnankaan tuki oikeastaan auttanut minua vastaamaan olennaisimpaan kysymykseen, mihin jatkuvasti päädyin eri vaihtoehtoja pyöritellessäni.”

Pitäisikö minun uhrata unelmani huippujen valmennuksesta vai vaihtoehtoisesti toimeentuloni?

 
Coach

Kuva: The Skyline View (CC)

 
”Eli tekisinkö niitä valmennushommia, joista seura olisi valmis enemmän maksamaan kuin 5000 euroa per joukkue kaudessa vai keskittyisinkö tavoittelemaani huippujengien valmennukseen palkkioista niinkään tällä hetkellä piittaamatta?” Matti jatkoi.

Hannu nyökkäsi todeten ”Hieno juttu, että olet selvästi asiaa pohtinut eri suunnista. Ennen kuin kerron eilisen hallituksen kokouksemme terveisiä aiheen tiimoilta, niin mielelläni kuulisin mihin lopputulokseen päädyit.”
 

”Miksi valmentajakorvaukset ovat niin huonoja, vaikka muut kustannukset moninkertaistuneet?”


 
”Itse asiassa ennen kuin pystyn ihan lopullisen päätöksen tekemään tarvitsisin sinulta vastauksen yhteen kysymykseen.” totesi Matti .

Miksi ihmeessä valmentajapalkkiot pysyvät vuodesta toiseen niin matalalla tasolla, vaikka urheiluharrastamisen hinnat ovat samaan aikaan nousseet nopeammin kuin koskaan?

”Olisi nimittäin mukava tietää, onko huippuvalmennuksella tässä maassa koskaan mahdollista päästä kunnon korvauksille…”

”Yksinkertaistettuna kyse on turnausmallista.” Hannu vastasi ja sai aikaan totaalisen tyhjän ilmeen Matin kasvoille.

”Turnausmallista? Nyt voisit kyllä avata hieman lisää.” sai Matti hämmennykseltään todettua.

”Esimerkiksi tennisturnauksissa vain kaavion yläosaan kärkisijoille pääsevät ansaitsevat huipputienistejä ja muut jäävät kokonaan ilman tai pienille palkkioille. Rivivalmentajat seuroissa ovat verrattavissa ekalla kierroksella tippuneisiin pelaajiin eli ovat niin sanotusti koko ekosysteemin pohjalla.”

”Eli alimmalla tasolla kaaviota ovat koutseista erityisesti seurojen oto-pohjaiset valmentajat, jotka ovat valmiita ilmaiseksi tai todella halvalla hyvien joukkueiden toimintaa vetämään. Palkkiot eivät nouse, kun tarjontaa halukkaista valmentajista huippuryhmille on koko ajan enemmän kuin paikkoja on tarjolla.” jatkoi Hannu.

Matti mietti hetken ja vastasi ”Eli ainoastaan pääsemällä esimerkiksi Liigakoutsiksi tai muutamien isoimpien seurojen parhaimmiksi junnuvalmentajiksi voi nykysysteemillä kivuta kunnon ansioihin pelkällä huippuryhmien valmennuksella ilman mitään valmennuspäällikön tai vastaavan hommia?”

”Tai vaihtoehtoisesti ottamalla valmennettavakseen niitä erilaisia harrasteryhmiä, joista viimeksi excelissä näytit voitavan isomman sisään tulevan euromäärän ansiosta maksaa parempia palkkioita ja kun vapaaehtoisia näihin tehtäviin ei ole jonoksi asti, kuten huippuryhmiin?” Matti jatkoi.

”Näin ymmärtääkseni tämä valmentajamarkkina toimii vai oletko kuullut monen kolleegasi junioriseuroissa saavan esimerkiksi 3000-4000 euroa kuussa päätoimisena tai edes yli 10 000 euroa kaudesta OTO:na per joukkue pelkistä valmennustehtävistä?” heitti Hannu vastakysymyksenä.

Matti pohti hetken ”Ei niitä ainakaan varmaan montaa ole eli taitaa tuo turnaussysteemi tai Wincapitamainen pyramidihuijaus aika hyvin kuvata palkkioiden jakaumaa myös valmentajamarkkinassa.”

Hannu virnisti ja jatkoi ”Mutta tässä pyramidissa kaikkien pitäisi tiedostaa ansiot jo etukäteen, eikä kitistä huonojen palkkioiden tulleen yllätyksenä…”
 
 
valmentajakorvaus

Kuva: Firmatography (CC)

 
”Itse asiassa eikö maajoukkuevalmennuksesta sinulle maksettava korvaus ole linjassa tämän teorian kanssa?”

”Mitä tarkoitat?” Matti kysyi.

”No paljonko saat juniorimaajoukkueen kolmosvalmentajan postista korvausta?” Hannu jatkoi.

”Joitain kymppejä päivä se taitaa olla, en ole edes ihan varma, mutta ei siitä monta sataa per kuukausi tule ja leiri- ja turnausvuorokausia tulee kuitenkin kesällä maajoukkuejaksoilla keskimäärin noin 10-20 kappaletta kuukaudessa.”

Hannu hymyili ”Ja kuitenkin jokaiseen tehtävään on pitkä jono halukkaita koutseja vai mitä?”

”Näin juuri, kyllä maajoukkuehommia tehdään pitkälti muista arvoista kuin rahasta edelleeen.” Matti totesi.

”Kyllä ja siksi Liiton ei tarvitse edes ammattilaisille maksaa ammattilaisten palkkiota. Itse asiassa kun muutamia vuosia sitten toiminta oli puhtaasti pelkillä matkakustannusten korvauksilla tehtävää, niin parhaat valmentajat olivat silloinkin talkoilla hommia tekemässä nollaliksalla rakkaudesta lajiin.”
 

Matin valinta


 
”Mutta nyt viimein kuulisin mielelläni ratkaisusi ensi kauden osalta.” Hannu palautti keskustelun taas alkuperäiseen aiheeseen.

Matti oli odottanut tätä hetkeä jo monta päivää ja nyt oli aika kertoa päätöksestä. ”Kyllä sitten kun pohdin eri asioiden tärkeysjärjestystä, niin ratkaisu oli helppo.”

Olen sydämeltäni loppujen lopuksi huippu-urheiluvalmentaja ja en halua vain rahan vuoksi harrasteryhmiä vetää, jos se on päätoimisuuden vaatimus. Mieluummin teen sitten OTO:na vain niitä valmennustehtäviä, joihin intohimoni 110% kohdistuu.

”Sovimme Minnan kanssa, että teen ensi kauden aikana gradua vaille olevat yliopisto-opintoni loppuun ja siinä sivussa haluaisin vetää B-junioreiden joukkuetta sillä tarjoamallasi 5000 euron kausipalkkiolla.”

Mattia hieman hermostutti, miten Hannu hänen päätökseensä suhtautuisi.

Hannu vaikutti ainakin ulospäin rauhallisen oloiselta, eikä myöskään erityisen yllättyneeltä.

”Hienoa Matti! Näin minä muut hallituksen jäsenet itse asiassa toivoimmekin sinun päättävän.”

”Eli ette halunneet minun tekevän kokopäiväisesti töitä seurassa?” Matti huomasi, että oli alitajuisesti odottanut Hannun olevan pettynyt hänen valittuaan vain yhden joukkueen valmentamisen päätoimisuuden sijaan.

Matti nousi tuolista ja käveli kirjahyllyn eteen ja otti punakantisen kirjan ojentaen sen Matille.
 
strategia

Kirja The Strategy Paradox

 
“Edellisen keskustelumme jälkeen olen paljon miettinyt tilannettasi ja käsissäsi olevan kirjan ydinviesti oikeastaan summaa myös omat johtopäätökseni.”

“Päästäksesi tavoittelemaasi huippuvalmentajan uraan on ainoa tapa valita hyvin riskipitoinen strategia. Nimittäin kuten aiemmin puhuttiin, niin turnaustyyppisessä valmentajamarkkinassa vain kärkipaikoilla oleminen palkitaan.”

“Voisi ajatella kyseessä olevan samanlainen tilanne, kuin jalkapallon Cup-mestaruuden tavoittelussa. Vain voittaja muistetaan ja jos et ole kärkipallilla, niin on oikeastaan sama oletko tippunut ekalla kierroksella vai hävinnyt finaalin.”  Hannu kertoi analyysiaan.

Tuon kyseisen opuksen sanoma on hyvin yksinkertainen:

Huipputuloksen tavoittelu sisältää aina myös suuremman epäonnistumisen riskin, kuin turvallisen ja tylsän keskitien kulkeminen.

“Sinulle pääseminen unelmaasi on todella epätodennäköistä jo tarjolla olevien vähäisten huippukoutsipaikkojenkin vuoksi, mutta jos et edes 100% ole valmis panostamaan sen tavoittelemista, niin vielä pienemmäksi mahdollisuutesi tippuvat.”

Matti istui hiljaa pitkään ja mietti Hannun kertomaa, kunnes tajusi, miksi se tuntui niin järkeenkäypältä.

“Kun miettii nykyisiä lajimme huippuvalmentajia ja heidän polkuaan nykyisiin tehtäviin, niin kyllä tuo tuntuu aika hyvin täsmäävän. Suurin osa heistä on panostanut täysillä puhtaaseen valmentajan polkuun aikoinaan ja ei siinä porukassa montaa esimerkiksi seuran toimistolla vuosia valmennuspäällikkönä istunutta kyllä ole.”

“Toinen iso ryhmä on entiset huippupelaajat, jotka uransa jälkeen ovat jollain erityisjärjestelyillä pikakoulutettu korkeimmat valmentajatutkinnot oikoreittiä peruskoutseihin verrattuna.” Matti pohti ääneen.

Hannu osallistui toteamalla “Juuri niin kuin tuo kirjan sanoma meni. Panostamalla kaikki peliin mahdollisuus saavuttaa huipputaso kasvaa verrattuna esimerkiksi taloudellisesti toisaalta turvatumpaan nykyään yleiseen 50% kilparyhmien valmennusta ja toiset 50% erilaisia hallintohommia -malliin.”

“Toisaalta on toki hyvä muistaa, että jokaista onnistunutta huipulle päässyttä valmentajaa kohden on kymmeniä samalla matkalla epäonnistutta. Siksi on äärettömän järkevää, että hoidat myös siviiliopintosi loppuun ensi vuonna.”

“Näin varmistat mahdollisuuden tavoitella täysillä unelmaasi samalla luoden turvan vaihtoehtoiselle työuralle, jos ei ponnisteluistasi huolimatta polku ammattivalmentajana urkene.”

Matti nyökkäsi ja totesi “Itse asiassa harvinaisen totta, kun kolleegojen urapolkuja viime vuosilta tässä nopeasti mietin. Aika harva on valmentajaurallaan edennyt pidemmin harppauksin ilman ulkopuolisten silmissä ehkä liiankin kovaa riskin ottoa ja valmiutta testata taitojaan kovissakin prokkiksissa.”

Hannulla oli outo virne kasvoillaan, kun hän jatkoi Matin yhteenvedon päätteeksi ”Ja itse asiassa ratkaisusi saattaa antaa sinulle myös ainoan mahdollisuuden valmentaa seurassamme vielä kaudella 2016-2017. Ja tätä siis se päätoiminen ensi kauden pesti harrasteryhmillä ryyditettynä tuskin olisi missään nimessä sallinut…”
 

Yllättävä käänne hallituksen kokouksessa tulevien kausien valmentajasopimusten suhteen


 
Hannu jatkoi saman tien ”Teimme nimittäin eilisessä hallituksen kokouksessa niin merkittävän alustavan päätöksen, että koko seuramme valmentajapaletti sekä korvaussysteemi todennäköisesti menevät uusiksi.”

Nyt Matti oli vanhan sanonnan mukaisesti yhtenä korvana Hannun jatkaessa selostustaan suunnitelluista linjauksista.

”Oikeastaan Tiinan esitettyä laskelmansa heidän Juhon tulevan kauden ennakoidusta kustannusten jakaumasta ja sen tarkoituksen mukaisuudesta, oli aika helppo alkaa pohtimaan parempia systeemejä tavoitteidemme saavuttamiseksi.”

Tiina oli Matin valmentaman B-junnujengin joukkueenjohtaja ja siviiliammatiltaan yrittäjä. Hänen poikansa Juho oli ryhmän tähtipelaaja ja myös ikäluokkansa maajoukkueen aloitusviisikon vakiokasvoja.

Hannu ojensi Matille powerpoint-diasta otetun tulosteen, jossa Tiinan laskelmat tulevan kauden 2015-2016 osalta Juhon harrastukseen menevistä euroista. Tämä oli siis arvio 16 pelaajan joukkueessa Juhon kustannuksista ja mihin kustannukset kohdistuisivat.
 
Lasten liikunnan kustannukset
 
”Kun kustannukset olivat selkeästi jaettu omiin luokkiinsa, ne oli paljon helpompi käsittää kuin perinteinen keskustelu pelkän kausimaksun tai toisaalta kokonaiskustannus euromäärän ympärillä”

Matti tarkasteli laskelmaa ja kysyi ”Millaisia ajatuksia tämä hallituksen jäsenissä sitten herätti?”

”Varmasti ennen kaikkea hämmennystä siitä, miten vähän itse asiassa perushyvä valmennus tänä päivänä maksaa.” Hannu totesi.

”Itse asiassa Tiina oli konkretisoinut sen osuvasti toisella diallaan”
 
harrastuksen kustannukset
 
”Seitsemän prosenttia?” Matti sai vaivoin sanottua ”Senkö verran siis valmennukseen tulevalla kaudella kustannuksista menee?”

”Näin se nykysysteemillä on.” Hannu vastasi ”Koutsien markkinahinta on niin matalalla ja toisaalta kaikki muut kustannukset ovat nousseet ja paljon.”

Matti alkoi entistä enemmän kiinnostamaan, mitä hallitus oli sitten näiden havaintojensa pohjalta päättäneet ja miksi.

Hannu jatkoi ”Hetken keskusteltuamme Tiina summasi meidän muiden ajatukset briljantilla kysymyksellään”

Olemmeko me sitä mieltä, että nyt esimerkkitapauksena olevan Juhon kauden kustannukset jakautuvat tavalla, joka on optimaalinen huipputoiminnan aikaansaamiseksi tuollaisella euromäärällä?

”Ei tarvitse varmaan olla kovin hyvä ennustaja, jotta arvaat mikä oli vastaus?” Hannu virnisti.

”Mutta mitä päätitte sitten muuttaa, jos ei tämä ole paras mahdollinen tapa euroja sijoittaa kaudessa?” Matti kysyi yhä kiinnostuneempana aiheesta. Kerrankin yleensä niin tylsät rahakeskustelut voisivat johtaa johonkin olennaiseen.

Hannu odotti hetken ja jatkoi ”Tiinan seuraavan dia saattaa olla illan suosikkisi…”
 
Valmentaja
 
”Päätitte sitten kolminkertaistaa OTO-valmentajien palkkiot tässä seuran taloustilanteessa? Eikö meillä viikko sitten ollut seurassa rahat loppu?” Matti kysyi ihmeissään.

”Ei, vaan aloitimme keskustelun millaisia valmentajia saisimme, jos palkkio olisi 15 000 euroa tai vaikkapa 10 000 euroa kaudessa.” Hannu tarkensi ja jatkoi ”Millainen sinä uskoisit seuramme valmentajakaartin olevan tuollaisella päävalmentajan palkkiolla?”

Matti mietti hetken, sitten toisen… Hän ei ollut koskaan edes leikitellyt tällaisella ajatuksella, koska eihän kukaan seura yrittänyt perinteisesti selvästi isommalla rahasummalla OTO-valmentajia houkutella.

Mitä pidempään hän asiaa pohti, niin selvemmäksi vastaus alkoi mielessä hahmottua:

Yli 10 000 euron ja varsinkin 15 000 euron OTO-korvauksella seura saisi huippuryhmiinsä jo todella valita laadukkaista valmentajista mieleisensä koko Etelä-Suomesta.

Hannu taisi arvata Matin mietteet kun lausahti ”Niin tämän vuoksi kävimme myös keskustelun siitä, että toivottavasti valitset panostamisen näihin parhaiden ryhmiemme valmentamiseen.”

”Kun niin mielellämme pitäisimme sinut myös kaudella 2016-2017 seurassa, mutta pelkäämme pahasti, että ilman kovaa panostusta kehittymiseen et tule pärjäämään kilpailussa 10 000-15 000 euron valmentajille…”
 

”Onko oikein, jos seura kilpailuttaa raa´asti valmentajiaan?”


 
Matti vilkaisi Hannun kasvoja ja totesi tämän selkeästi olevan tosissaan. Voisiko todella olla niin, että seura ottaisi toisen valmentajan hänen pitkään vetämänsä B-junnujoukkueen peräsimeen vuoden päästä?

Hannu luki tilanteen jatkaessaan ”Eikös valmentajat aina muista kertoa, kuinka hyvää kova kilpailutilanne tekee pelaajienkin kehittymiselle? Päätimme nyt luoda samanlaisen tilanteen koutseille kertomalla avoimesti kevään aikana suunnitelmistamme panostaa enemmän kuin varmasti kukaan muu seura OTO-valmentajien palkkioihin vuoden päästä kaudella 2016-2017.”

Hannu otti esiin vielä yhden Tiinan tekemän dian, jossa luonnos Liiton nettisivuille tulevan uutisen tiivistelmästä:
 
Valmentajapalkkiot
 
”Mitäs luulet, ennätätkö tässä reilussa vuodessa muuttua vähintään 10 000 euron arvoiseksi koutsiksi?” Hannu kysyi.

”Eli niin kuin viidentonnin kaverista kymppitonnin hemmoksi 16 kuukaudessa?” Matti vastasi.

”Tismalleen! Tai vaihtoehtoisesti tonnin apukoutsiksi sille uudelle huippuvalmentajalle…” Hannu totesi.

Mattia hieman kouraisi vatsasta, sillä Hannu oli selvästi tosissaan aiheen suhteen.

”Mutta mitä minun pitäisi tehdä nostaakseni arvoani noin huikeasti? Mistä seura olisi valmis maksamaan noin paljon enemmän minulle?” Matti ihmetteli ääneen.

”Erinomaisia kysymyksiä ja lähdetään nyt aluksi siitä, että jos et itse sitä tiedä 16 kuukauden päästä, niin tuskin pystyt meillekään viisinumeroista palkkioajatusta myymään…” Hannu aloitti.

“Jos autovertausta käyttää, niin olet tällä hetkellä Toyota Corollan kauppaaja ja tiedät asiakkaan reilun vuoden päästä haluavan Bemarin tai mieluummin vielä Ferrarin.”

”Mutta eikös tämä ole tilanteena vähän samanlainen kuin jos joukkueesi kymmenes pelaaja tulisi pyytämään aloittavan takamiehen roolia. Miettisitte yhdessä missä nyt ollaan, millaisia taitoja pitäisi omata ja ketä parempi pitäisi loppupeleissä olla tuon paikan vallatakseen?”

”Ja hyvä puoli on tässä se, että aikaa sinulla on lähes puolitoista vuotta.”

”Mutta kyllä varmaan sinuna alkaisin miettimään yhtenä vaihtoehtona jonkun huippuvalmentajan kakkosvalmentajaksi tavalla tai toisella menemistä jo ensi kaudeksi. Vaikka vain päivän tai kaksi viikossa, jos ei aikataulu anna enempää periksi. Oppipoikana oleminen mestarin opissa kun on yleensä nopein tie kehittymiseen ammatissa kuin ammatissa.” Hannu päätti pohdintansa.

Aivan kuin edellisenä viikkona Matti oli saanut enemmän ajateltavaa, kuin pystyi siltä istumalta käsittelemään. Yksi asia kuitenkin vielä tuntui hallituksen alustavassa päätöksessä ristiriitaiselta seuran linjauksiin ja siihen hän halusi Hannulta tarkennuksen:

”Eikö Hannu meillä ollut selvä päätös seurassa siitä, että kustannuksia ei enää nykytasosta harrastajilla nosteta? Mistä nämä sinänsä upean uuden isomman valmentajabudjetin rahat sitten ilmestyvät, jos eivät korkeampina kausimaksuina?”

Hannu osoitti ensimmäisenä antamaansa paperia, jossa oli Juhon kauden kulut jaoteltuna.

”Päätimme lähtökohtaisesti, että näissä huippuryhmissä säästetään noin 800 euroa per pelaaja muista kustannusmomenteista eli kokonaisuudessaan perheen maksama euromäärä pysyy samana.”

”Tarvittaessa jätetään vaikka yksi Barcelonan matka väliin tai ei käydä urheiluopistoilla, jos sillä saadaan 250 päiväksi vuodessa huippuvalmentaja ryhmään. Näin oli siis alustavat ajatukset aiheesta.”

Yksi ulkomaanreissu vai Etelä-Suomen paras koutsi koko kaudeksi joukkueelle?

”Mitä uskoisit vanhempainkokouksessa olevan vastaus, jos seura esittäisi kysymyksen tässä muodossa?” Hannu jatkoi.

Kysymykseen ei Hannu edes tainnut odottaa vastausta, sillä niin samoilla linjoilla he tuntuivat olevan Matin kanssa aiheesta.
 

Kuukautta myöhemmin…


 
Matti oli aihetta muutaman päivän sulateltuaan ottanut yhteyttä Liigaseuran päävalmentajaan ja tarjoutunut tiimiin apuvalmentajaksi vaikka tarvittaessa ilman palkkiota.

Hannu oli Matin ideasta etukäteen kerrottua näyttänyt vihreää valoa kahdessa eri seurassa toimimisen suhteen, sillä olihan hän itse “oppipoika” -mallia alun perin ehdottanut.

Matti oli tulevaa kautta etukäteen miettiessään ehkä enemmän innoissaan kuin moneen vuoteen. Apuvalmentajana toimiminen huippukoutsin alaisuudessa olisi aivan uudenlainen haaste, jollaista hän oli ehkä tavallaan pidemmän aikaa jo kaivannutkin.

Myös aivan uusi seuran valmentajilleen valmentajapalkkioiden tulevalla nostolla kaudelle 2016-2017 luoma epävarmuus ja kilpailutilanne sopi Matille kuin nenä päähän. Tulisieluisena huippu-urheiluhemmona hän oli aina suoriutunut parhaiten kovassa paineessa ja niin aikoi nytkin tehdä.

Vaikka välillä rehellisesti sanottuna mielessä sai valtaa ajatus, ettei ehkä saisikaan jatkaa ryhmänsä kanssa mahdollisen paremman koutsin löytyessä, niin sekin vaihtoehto olisi varmaan joukkueelle paras. Ja jos ei pelaajien etu loppupeleissä ollut hänen tärkein motiivinsa, niin ehkä silloin vika olisi jossain muualla kuin seuran valmentajapolitiikassa.
 
Koripallo

Kuva: USAG Humbrey´s (CC) 

 

Jos pidit kirjoituksesta, niin jaa se helposti postauksen lopussa olevilla some-napeilla omissa verkostoissasi.

 

Liity nyt maksuttomaan Aina Ennenkin Sisäpiiriin ja saat muun muassa seuraavat edut:

1) Uutiskirjeen kautta tiedon uusista blogipostauksista aina kätevästi meiliisi.

2) Osallistumisoikeuden vain Sisäpiiriläisille pidettäviin ilmaisiin nettiseminaareihin.

3) Pääsyn suljettuun Aina Ennenkin Sisäpiirin facebook-ryhmään, jossa jo 170 jäsentä tällä hetkellä.

4) Maksutta ennen joulua Sisäpiiriläisille toimitettavan Sporttisaitin kanssa yhteistyössä tehdyn 23 sivuisen E-kirjan “Jäsenet ja varainhankinta”.

–> Liity Aina Ennenkin Sisäpiiriin!

E-kirja

Tulevan E-kirjan kansi

Speak Your Mind

*