Urheiluseurat saivat Helsingissä perjantaina illalla 14.8.2020 pelätyn viestin, jonka sisältö kuitenkin yllätti rajuudellaan varmaan pessismistisimmänkin vastaanottajan.
Kaupunki kertoi peräti 39 koululta peruutettavan iltakäytön toistaiseksi toukokuun loppuun asti.
Aiheesta tarkemmin Ylen artikkelissa ja Helsingin Sanomissa.
Kävin aiheesta Twitterissä jo keskustelua muun muassa Tommi Laition kanssa ja tämä bloggaus on jatkoa tuossa ketjussa tulleisiin kysymyksiin sekä ajatuksiin ratkaisuista.
Kyseisessä keskustelussa perustelin jo nopeasti, miksi olen vahvasti sitä vastaan, että salivuoroja jaettaisiin nyt uudestaan, jotta peruutukset kohdistuisivat tasaisemmin kaikille seuroille. Tämä oli Helsingin Sanomien artikkelissa yksi esille tullut ratkaisuvaihtoehto.
Sami Tolkki kysyi tämän jälkeen erinomaisen ja oikeutetun kysymyksen:
”Olisinko samaa mieltä aiheesta, vaikka omalta seuralta olisi mennyt kaikki vuorot?”
Lyhyt vastaukseni oli:
”Kyllä olisin”
Pidempi vastaus vaatii itse haasteen kokonaisvaltaista avaamista, jotta eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset tulevat näkyviksi ja siihen nyt tämä kirjoitus pyrkii.
Mutta millainen on salivuoro tilanne Helsingissä noin yleensä?
Alkuun mielenkiintoisena knoppina, että ei Helsingissä pulaa saleista ole nytkään tämän ratkaisun jälkeen puhtaasti tunneissa mitattuna.
Tyypillisesti nimittäin voi jopa yli 50% osan koulujen salivuoroista olla tyhjänä läpi kauden.
Miksi eivät ole käytössä johtuu mm. seuraavista syistä:
1. Väärässä paikassa
2. Vääränä päivänä
3. Väärään kellonaikaaan
4. Ei ole tarpeeksi pitkää ”putkea” peräkkäisiä vuoroja, jotta on hyvälle valmentajalle kannattavaa tulla vetämään ryhmiä
5. Vuorot koetaan liian kalliiksi
6. Lisäksi osa toiminnoista tarvitsee tietyn tyyppisen salin esimerkiksi kooltaan
7. Kyseinen ryhmä tarvitsee koulun X välinevaraston käyttöönsä, joita hyvin harvalle seuralle nykyään annetaan.
Tämä mm. alle kouluikäisten liikunnassa usein esim. aivan kriittinen tekijä.
Kuvassa tutkimustietoa vuodelta 2015 liikuntasalien käyttöasteista kunnissa ympäri Suomen.
Tässä linkki tutkimukseen ja kyseinen kuva sivulta 65.
Helsingin reaaliaikaiseen tilanteeseen salien osalta pääsee tutustumaan täältä.
Kannattaa ajanjaksoksi valita joku viikko marraskuussa, niin saa realistisen kuvan kyseisen koulun iltakäytöstä (futarit myös silloin jo vuoroilla).
Nähdäksesi vuorot valitse valikosta ”valitse palvelu” muu toiminta ja sitten vaikka koulut länsi.
Sen jälkeen seuraavasta valikosta oikea koulu -> valitse resurssi valikosta kyseinen sali -> sitten tuo viikko marraskuusta.
Miksi vuorojen uudelleen jakaminen nyt olisi niin huono idea?
Koska vain 13 päivää aikaa syksyn iltakäytön aloittamiseen, niin käytännössä ei ehditä enää kysyä edes seuroilta toiveita vuoroista, vaan jouduttaisiin jakamaan jo jaettuja vuoroja uudeksi ilman näitä olennaisia tietoja.
Tällöin jos mikä tahansa haaste seitsemästä edellä mainitusta (väärä paikka, aika, kellonaika, koko…) uuden vuoron osalta, niin helposti uusi vuoro jäisi kokonaan käyttämättä.
Eli kun ”harjoitusvuorokakku” nyt supistui Helsingissä kunnan salien osalta yhden kolmasosan, niin tilanne vain huononee kokonaisuutena, jos käyttöaste näidenkin osalta vielä tippuu, niin lopputuloksena helposti lähinnä:
”Ojasta allikkoon ja syvälle…”
Aivan eri tilanne luonnollisesti olisi silloin, jos nyt oltaisiin esimerkiksi heinäkuun alkupuolella. Silloin olisi ollut aikaa tehdä hyvin uusjako myös, mutta koska aikataulu on nyt mikä on, niin ratkaisutkin on valittava se huomioiden.
No mitä nyt pitäisi sitten tehdä, koska tilanne osalle seuroista aivan katastrofaalinen?
Ensiksi olennaisinta määritellä mitä ongelmaa oikein ollaan ratkaisemassa.
Itseäni ihmetyttää, että julkiseen keskusteluun aiheesta ei ole ollenkaan nostettu sitä voitaisiinko salien ottaminen opetuskäyttöön perua ja löytää alkuperäiseen koulujen tilahaasteeseen muita ratkaisuita?
Alkuun pohdintaa millaisia vaikutuksia 39 salin sulkemisella on, esimerkkinä yksi koulu:
Nämä kaikki karkeita arvioita antamaan tuntumaa asian kokoluokkaan.
Jos aktiviisessa koulussa X menetetään sali kokonaan pois liikunnalta, niin joka viikko:
1) Häviää syys-lokakuun kylmässä ja märässä kaikki liikuntatunnit käytännössä => arvio noin 20 tuntia viikko x 25 oppilasta = 500 tuntia lasta kohden laskettuna
2) Iltapäiväkerhot / liikuntakerhot ilman tilaa => arvio 5 tuntia per viikko x 25 lasta = 125 tuntia lasta kohden laskettuna
3) Arki-illat ja viikonloput urheiluseurat => 40 tuntia x 20 osallistujaa per tunti = 800 tuntia lasta kohden laskettuna
YHTEENSÄ: 1425 tuntia per lapsi viikossa eli noin 6000 tuntia kuussa
Mikä on tämän tuntimäärän arvo esimerkiksi euroissa kunnalle, jos mietitään vaihtoehtoisesti koulun tilaongelman ratkaisemista liikuntasalin sijaan, vaikka hankkimalla pari parakkia pihalle?
Mitkä ovat lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset lapsille, jos liikuntasalit kiinni?
Mikä ovat seuraukset Helsingissä, jos kuntalaisten liikuntaa vähennetään näin dramaattisesti ja onko linjassa iso liikkumisen edistämistä tällä hetkelläkin kunnassa toteutettavan liikuntastrategian kanssa?
Mitkä ovat suorat terveysvaikutukset lapsille, jos salien sulkeminen ajaa seurat laittamaan harrastajat yhä isompiin treeniryhmiin?
Tavoitteena ymmärrettävästi väljentää oppilaiden istumista luokassa / ruokalassa.
Mutta onko terveysvaikutus lyhyelläkään aikavälillä plusmerkkinen koronan suhteen, jos samoja lapsia sitten illalla ahdetaan entistä isompiin harrasteryhmiin, joissa osallistujia vielä eri alueilta tyypillisesti?
Eli toteutuuko edes perustavoite suojata yksittäistä lasta koronalta salien sulkemisella paremmin kuin jos ne olisivat auki?
Näihin kysymyksiin pitäisi olla mielestäni vastaukset ihan aluksi, jotta voitaisiin arvioida olisiko tarpeen tehdä peruutuspäätöksen suhteen muutoksia.
Mutta mitä sulkemiset merkitsevät seuroille, joilta harjoitus- ja pelivuoroja nyt meni?
Paljon asia luonnollisesti kiinni yksittäisen seuran rakenteesta ja tilanteesta sekä siitä kuinka iso osa vuoroista nyt vaakalaudalla.
Nopeasti voi kuitenkin arvioida seuraavia tyypillisiä ongelmia:
- Osalta kerran viikossa ryhmistä saattaa mennä koko harrastus alta, jos kalenteriin sopiva vuoro lähikoululta nyt perutaan. Eli kokonaisia harrasteryhmiä todennäköisesti häviää.
- Seura menettää käytännöistään riippuen jopa 100% kausimaksutuloista peruutetuista vuoroista.
- Kulut saattavat kuitenkin näistä poistuvista ryhmistä jäädä, jos esimerkiksi valmentajalla määräaikainen kyseiseen vuoroon sidottu työsopimus tai sitten coach kärsii taloudellisen tappion, jos seura joutuu lomauttamaan harjoitustilan puuttumisen vuoksi.
- Jäsenmäärien tippuminen tekee kipeää seuran yleistaloudessa todella nopeasti, koska seurojen kassat koronakevään jäljiltä yleisesti jo muutenkin todella huonossa kunnossa. Normaalisti yleiskuluihin osallistuvat kaikki seuran pelaajat ja nyt jos esimerkiksi 30% vähenee maksajat salivuorojen vähennyttyä, niin moni seura akuutissa kassakriisissä.
- Osa seuroista joutuu myös palauttamaan jo laskutettuja kausimaksuja jäsenilleen, jos yhdistyksessä tällainen tapa ryhmän peruuntumistilanteissa.
Lyhyesti ja kauniisti sanottuna moni seura on pahasti lirissä, jos merkittävän määrän harjoitusaikojaan tässä vaiheessa alle kaksi viikkoa ennen kauden alkua menettää…
No mitä nyt sitten voitaisiin tehdä eli ratkaisuja vaikeaan tilanteeseen?
Ykkösvaihtoehtona näkisin jo aiemmin mainitsemani koko iltakäytön peruutuksen nopean uudelleen arvioinnin nyt kun kokonaiskuva seurapuolen vaikutuksistakin on selkeämpi kuin todennäköisesti päätöstä tehtäessä.
Ja jos ei kaikilta 39 koululta peruuteta, niin kannattaisi varmaan harkita ainakin niissä paikoissa, joissa haitat alueen lapsille päätöksellä isoimmat.
Ratkaisu 1: Peruutusten uudelleen arviointi ja muut ratkaisut tilaongelmaan koulupäivän aikana:
Mitä maksaisi, jos tilahaaste kaikilla kouluilla tai ainakin osalla ratkaistaisiinkin esimerkiksi parakeilla koulun pihalle, joihin sitten osa luokista sijoitettaisiin?
Voisiko tähän jopa käyttää kaupungin liikuntastrategiaan varattua rahaa, koska per euro saataisiin taatusti iso määrä liikettä versus liikuntasali kiinni koulupäivän ajan, iltapäivät, illat ja viikonloput, kuten nyt on näissä osassa kouluista käymässä.
Ratkaisu 2: Koulujen salien ”tyhjät tunnit käyttöön” ja perinteiset tehottomat toimintamallit roskakoriin.
Helsingissä koulujen iltakäyttö on arkisin joko klo 17.00-21.00 tai klo 17.00-22.00 salista riippuen.
Huomattavasti lisää kriittistä harjoitusaikaa saataisiin aloittamalla arkisin viimeistään klo 16.00 tai jopa klo 15.00 alakoulujen osalta, jolloin nuo salit usein jo tyhjinä.
Tämä tyypillinen käytäntö jo nyt monissa kunnissa, mutta Helsingissä jostain syystä saleja pidetään tyypillisesti tyhjinä monta tuntia koulupäivän ja iltakäytön välissä.
Samoin kaikki vuorot varattavaksi klo 22.00 asti, koska varsinkin aikuisryhmille klo 21.00-22.00 vielä suosittu aika.
Toinen vanha perinne Helsingissä on lähes joka koulussa oleva yksi ilta viikossa, joka varattu koulun omaan käyttöön.
Yksi opettaja otti minuun aikoinaan yhteyttä ja kertoi, että heidän koulussa kyseisellä tiistai-illalla järjestetään vanhempainiltoja jokunen viikko syksyllä ja sen jälkeen tyhjänä koko vuoden.
Samoin monessa paikassa kuulemma ehkä alkuillasta yksi opettajien sählyvuoro ja muuten tyhjää.
Kaikenlainen salien ”tyhjäkäyttö” tulisi tässä kriisitilanteessa nyt kartoittaa äkkiä ja vapauttaa vuorot varattavaksi seuroile aina kun koulu niitä ei tarvitse.
Tämä siis monessa kunnassa ollut jo arkea vuosikaudet, mutta Helsingissä tältä osin jääty vanhoihin ”aina ennenkin…” -käytäntöihin.
Ratkaisu 3: Kaupungin päiväkotien salit myös urheiluseuroille varattaviksi
”Oletko nyt ihan tosissasi?”
Jos näin ajattelit tämän ratkaisuehdotuksen otsikon luettuasi, niin en yhtään ihmettele.
Näin minäkin aikoinaan ajattelin urheiluseurassa pitkään työtä tehneenä ennen kuin löysin itseni erään vuosikokouksen jälkeen kaupunginosamme pienen urheiluseuran puheenjohtajana.
Kyseinen seura tänäkin päivänä pyörittää Helsingissä koko toimintansa päiväkodin salissa. Tarjolla on aikuisten jumppaa ja muun muassa lasten liikuntaleikkikouluja. Näihin yhteisön keskellä oleva pienempikin sali käy mainiosti.
Kävin läpi viime viikkona läpi kaikki nuo 39 koulua kaupungin varausjärjestelmästä ja katsoin mihin lajeihin sekä seuroihin peruutukset pahiten iskivät.
Paljon oli voimistelu- ja tanssiseuroja näissä, joilla voisi olla mahdollista päiväkotienkin tiloja käyttää ehkä käyttää.
Tällä hetkellä Helsingissä haasteena, ettei päiväkotien saleja tietääkseni mistään löydy keskitetysti, eikä niihin ole varausjärjestelmää. Mutta tässä erikoistilanteessa tämäkin salikapasiteetti olisi tärkeää saada käyttöön tavalla tai toisella.
Ratkaisu 4: Onko haaste euroilla hoidettavissa?
Osalle seuroista voisi ihan yksinkertaisesti helpoin tapa taklata haaste, että kaupunki maksaisi erotuksen yksityisten tilojen vuokraamisesta verrattuna peruttuun kaupungin saliin, jos yksityiseltä puolelta olisi saatavissa saleja kattamaan peruutettua iltakäyttöä.
Tämä ei kaikissa lajeissa ja alueilla onnistu, mutta niillä joilla pääsy olisi tällä tavalla korvaaviin tiloihin, niin asiaa kannattaisi mielestäni vahvasti harkita.
Ratkaisu 5: Kaupunki kattaa kokonaan tai osittain seuralle peruutuksista koituvat ekstrakulut
Mikäli korvaavia vuoroja ei millään edellä mainitulla tavalla tai muuten löydy, niin pitäisin tilanteessa kohtuullisena, ettei iltakäytön yllättävästä sulkemisesta aiheutuvia kuluja kaadettaisi seuran jäsenten maksettavaksi.
Laskin esimerkiksi oman seuran osalta, että jo muutamankin seuralle tuottoisimman vuoron poistaminen aiheuttaisi helposti kevään loppuun yli 10 000 euron vajeen yhdistyksen kassaan.
Eli hyvinkin pienet vuorojen tuntimääräiset menetykset näin kauden alun kynnyksellä saattavat ajaa seurat nopeastikin kassakriisiin tai maksujen ennakoimattomiin korotuksiin.
Toiminnan ylläpitämiseksi korona-ajan yli suoratuki seuroille olisi tässä tilanteessa enemmänkin kuin tarpeellista.
Summa, summarum…
Tilanne on kaikin puolin haastava ja vaatii kaikilta osapuolilta mahdollisesti innovatiisiakin uusia ratkaisuja.
Mutta samalla voidaan löytää myös uusia toimintamalleja, jotka lisäävät muun muassa salien käytön tehokkuutta myös korona-ajan jälkeenkin.