5 väitettä päätoimisen palkkaamisen vaikutuksista urheiluseuraan, totta vai tarua?

“Uskoisin, että suurin vaikuttava tekijä hintojen kallistumisessa lienee toiminnan ammattilaistuminen. Kiinnostavaa olisi tarkastella seurojen tuloslaskelmatietoja viimeisen 30 vuoden ajalta. Väitän, että sekä verottomat kulukorvaukset ovat lisääntyneet, että palkatun henkilöstön määrä”. Näin kommentoi nimimerkki Katja lasten harrastusmaksuista kirjoittamani artikkelin kommenttiosiossa.

Toisaalta usein kuulee myös kerrottavan päätoimisen palkkaamisen olevan juuri yksi olennainen ratkaisu maksujen alentamiseen tätä kautta parantuvan tulorahoituksen muodossa:

 ”Kun vain seuralla olisi päätoiminen henkilö hoitamassa varainhankintaa, kasvattamassa jäsenmääriä ja johtamassa sekä rekrytoimassa lisää uusia vapaaehtoistyöntekijöitä, niin kaikki olisi paremmin. Lisäksi seuramme toiminnan laatu paranee palkatun työntekijän myötä”

Nyt on aika pureutua näihin väitteisiin tutkimustulosten kautta ja katsoa ovatko ne enemmänkin totta vai tarua…

Alla olevat viisi väittämää eri muodoissaan elävät vahvasti urheiluseurakentässämme. Tässä kirjoituksessa pyrin Pasi Kosken ”Palkattu seuraan – mitä seuraa?” – tutkimusraportin tiedoin perustelemaan tarkoituksellisen mustavalkoisesti, mitä seuroista saadut tulokset kertovat keskimäärin kustakin väitteestä. Kyseinen tutkimus tehtiin 22 kuukauden mittaista päätoimisen työntekijän palkkaustukea vuosina 2009-2011 saaneista urheiluseuroista.

Väite 1: ”Seuran tulot saadaan kasvuun, kun meillä on vihdoin joku päätoimisesti tekemässä hommia muun muassa varainhankinnan parissa”.

 seurojen bruttotulot olivat tuetuissa seuroissa hankkeen loppuvaiheessa jokseenkin samaa tasoa kuin juuri ennen hankkeen alkua. Sen sijaan vastanneissa verrokkiseuroissa bruttotulot olivat vuodesta 2008 vuoteen 2010 jonkin verran kasvaneet. Näyttäisi siis siltä, ettei hankkeen myötä tullut muutosta seurojen keskimääräiseen bruttotulojen tasoon.

Urheiluseurojen tulojen kehittyminen

Lähde:  Tutkimusraportti sivu 45

Urheiluseurat bruttotulot kehittäminen koulutus konsultointi aina ennenkin mikko mäntylä

Lähde:  Tutkimusraportti sivu 46

Tuomio: TARUA

Hiukkasen kärjistäen voi todeta seuraavaa:

Tutkimusraportti vahvistaa näkemystä, että oman palkkansa ja vähän enemmänkin uutta rahaa varainhankinnan kautta tuova seuratyöntekijä on lähinnä verrattavissa myyttiseen lumimies Jetiin = Monet siitä puhuvat ja uskovat sellaisia olevan olemassa, mutta kukaan ei ole vain sitä todistettavasti nähnyt…

 Väite 2: ”Päätoimisen työntekijän palkkaaminen auttaa kasvattamaan merkittävästi seuran jäsenmääriä.”

 Keskimäärin harrastajamäärä oli kasvanut seuraa kohden 56 harrastajalla. Tuen ulkopuolelle jääneissä vertailuryhmän seuroissa harrastajien määrä oli vähentynyt 37 prosentissa, ennallaan se oli 12 prosentissa ja kasvanut 51 prosentissa. Keskiarvoksi verrokkiseurojen harrastajamäärän kasvulle jäi 27 uutta harrastajaa. Joten palkatun myötä harrastajamäärää oli onnistuttu kasvattamaan ja kasvu oli suurempaa kuin vertailuryhmässä. Saavutettu kasvu ei tosin yltänyt tavoitteeksi asetettuun tasoon.

Tutkimus sivu 29

Päätoimisen seuratyöntekijän saaneiden seurat kasvattivat jäsenmääriään siis ainoastaan 29 henkilöllä verrokkiseuroihin nähden. Tämä keskiarvotulos oli vieläkin heikompi, mikäli palkattu henkilö toimi hallinnollisissa tehtävissä:

Kun tehtiin vertailuja osallistujia hankkeen aikana menettäneiden ja niitä lisää hankkeen aikana tavoittaneiden kesken, eroja johdonmukaisesti selittäviä tekijöitä ei juuri löytynyt. Yksi selittävä tekijä oli kuitenkin palkatun toimenkuva…

… Lähellä liikkujia operatiivisella tasolla toimivan palkallisen avulla näyttäisi tämän perusteella olevan todennäköisempää saada seuraan lisää harrastajia kuin hallintoon palkatun avulla.

Tutkimus sivu 31.

Tuomio: TARUA

Keskimäärin saatu tulos 29 uutta jäsentä päätoimisella työntekijällä verrokkiseuroihin nähden on todella heikko tulos (tukiseurat 56 versus verrokit 27 jäsentä). Huomion arvoista on lisäksi seuratyössä toimiville täysin luonnollinen asia eli jos halutaan palkatulla työntekijällä saada lisää harrastajia, niin järkevämpää on useimmiten palkata valmentaja kriittisiin ryhmiin uusien aloittavien pelaajien osalta, eikä perinteistä hallintohenkilöä.

Väite 3: “Vapaaehtoisia saadaan seuraan lisää, jos on päätoiminen työntekijä heitä rekrytoimassa ja johtamassa”

Vapaaehtoisuutta koskevat muutokset voi vetää yhteen seuraavasti. Palkatun työntekijän myötä oli todennäköisempää saada toimintaan mukaan lisää vapaaehtoisia kuin menettää heitä. Useimmissa tapauksissa seura oli vapaaehtoisten näkökulmasta kehittynyt toivottuun suuntaan ja sen myötä ilmeisesti myös monien vapaaehtoisten oli aiempaa helpompaa motivoitua tekemiseen, vaikka työtaakka olisikin ollut suurempi. Tulkintana voidaan esittää, että ammattimaisen otteen ja työn korkeamman laadun myötä vapaaehtoiset olivat valmiita antamaan myös oman panoksensa ja tekemään parhaansa.

Johdonmukaisia selityksiä, miksi jossakin seurassa palkatun myötä vapaaehtoisten määrä lisääntyi ja jossakin väheni, löytyi kovin vähän. Palkatun toimenkuva oli yksi selittävä tekijä. Jos nimittäin palkattu toimi operatiivisessa tehtävässä valmentajana, ohjaajana tai esimerkiksi valmennuspäällikkönä, todennäköisyys sille, että myös vapaaehtoisia oli saatu toimintaan enemmän, oli suurempi kuin jos toimenkuva keskittyi seuran hallintoon. Hallintoon palkatun sijoittaneilla vapaaehtoisten määrä väheni noin puolella ja lisääntyi vähän yli kolmanneksella (37,5 %). Operatiivisen roolin palkatun seuroissa yli puolessa (53,9 %) vapaaehtoisten määrä oli kasvanut ja reilussa kolmanneksessa vähentynyt (36,9 %).

Tutkimuksen sivu 36

Tuomio: TOTTA

Keskimäärin tulosten mukaan vapaaehtoisten määrä seurassa kasvaa, jos päätoiminen palkataan. Mielenkiintoinen ilmiö kuitenkin on tässäkin tapauksessa jäsenmäärän tapaan työnkuvan vaikutus asiaan. Eli palkattu hallintoihminen keskimäärin vähentää seuran vapaaehtoisten määrä ja operatiivinen henkilö eli esimerkiksi valmentaja kasvattaa.

Väite 4: “Päätoiminen seuratyöntekijä auttaa aktivoimaan lasten vanhempia ja muita vapaaehtoistoimijoita.”

Päätoimisen seuratyöntekijän palkkauksen vaikutuksia

Tutkimus sivu 71

Tuomio: TARUA

Tulokset ovat tutkimuksessa tästä aiheesta musertavat. Vanhempien sekä muiden vapaaehtoisten osallistumisaktiviisuus on seuraihmisten vastausten perusteella kaksi heikoiten 30 eri osa-alueesta kehittynyttä päätoimisen palkkauksen myötä.

Väite 5: “Päätoimisen palkkaaminen kehittää seuraa myönteiseen suuntaan”

Hankkeen loppuvaiheessa arvioitsijoita pyydettiin ottamaan kantaa väitteeseen ”Seura on kehittynyt myönteiseen suuntaan kahden vuoden aikana”. Vastanneista seurajohdon edustajista yli puolet oli täysin samaa mieltä.

Tuomio: TOTTA

Päätoimisen palkkaaminen kehittää seuraa keskimäärin hyvään suuntaan. Tästä omalla tavallaan kertovat myös harrastusmaksujen kasvua käsittelevässä kirjoituksessani esille tullut yleinen tyytyväisyys hinta-laatu suhteeseen seuroissa kasvaneista maksuista huolimatta.

 Yhteenvetoa aiheesta:

Pyrin avaamaan tällä kirjoituksella keskustelua aiheesta, jotta tietoisuus päätoimisen työntekijän palkkaamisen keskimääräisistä vaikutuksista seuran toimintaan olisi entistä paremmin yleisessä tietoisuudessa seurakentässämme.  On myös seuratyöntekijöiden etu, ettei heille aseteta epärealistisia odotuksia tulosten suhteen.

Tutkimustulokset tuntuvat tukevan omia kokemuksiani käytännön seuratyöstä. Tiettyihin tavoitteisiin ja osalle seuroista päätoimisen palkkaaminen tarkasti harkitulla työnkuvalla on juuri oikea ratkaisu. Pahimmillaan se voi kuitenkin olla aivan väärä lääke, joka vain pahentaa potilaan oireita ja aiheuttaa sivutuotteena vielä lisää uusia ongelmia.

Alla vielä Pasi Kosken loppukaneetit tutkimuksesta:

 Lopuksi on paikallaan korostaa, että vapaaehtoispohjalta toimivien seurojen kehitystyö tämän päivän maailmassa on erittäin tärkeää. Ammattilaisten lisääminen seuroihin on yksi tapa tehdä tätä kehitystyötä, mutta se soveltuu vain tietyntyyppisiin seuroihin. Tehtiin seurojen kehitystyötä sitten millä keinoin hyvänsä, asiaa pitää kehittää myös ammattilaisnäkökulmassa maltilla ja kansalaistoiminnan perusluonnetta kunnioittaen.

Suosittelen lämpimästi lukemaan koko raportin läpi, mikäli aihe yhtään enemmän koskettaa Sinua ja seuraasi.

Jos tykkäsit kirjoituksesta, niin jaa eteenpäin helposti verkostoillesi ohessa olevien some-nappien avulla.


Comments

  1. Seppo Roponen says:

    Ei siitä mihinkään pääse että tuo ykkösväite laittaa mietityttämään. Miten niin monella muulla alalla on mahdollista löytää myyjiä, jotka hankkivat tulovirran joka kattaa omat ja monen muun kulut? Miksi se ei tahdo onnistua urheiluseurassa?

    Onko vika myytävässä tuotteessa tai palvelussa? Onko vika siinä miten se myytävä tuote paketoidaan?

    Onko vika hinnoittelussa? Tuotetta myydään niin halvalla ettei siitä jää kirstuun riittävästi? Vai myydäänkö sitä aivan liian kalliilla minkä vuoksi kukaan ei halua sitä?

    Onko vika myynnin osaamisessa? Olisiko tuote kohdillaan mutta myyjä ei pysty viestimään tuotteen vahvuuksia?

    Vetääkö urheilun maailma puoleensa ihmisiä jotka eivät ole parhaimmillaan myyntityössä? Onko kyse vain siitä että palaset eivät loksahda kohdalleen?

    Onko kyse markkinassa vallitsevasta ongelmasta? Ei ole orgaanisaatioita jotka olisivat tottuneet ostamaan kaupallistettua urheilua? Meiltä puuttuu historia ja kulttuuri, ja uudenlaisen kulttuurin luominen on hitsin vaikeaa?

    Onko ongelman ydin urheilun ja kaupallisuuden välisessä suhteessa? Urheilu on luonteeltaan niin erikoinen asia että sitä on vaikea kaupallistaa?

    Tunnustan, että on tuota tullut itsekin mietittyä muutama kerta mutta oikein osuvaa vastausta en ole löytänyt. Ja voi olla etten pystyisi oikeastaan sitä antamaankaan kun en ole nähnyt riittävän monia eri seuroja tarpeeksi läheltä. Tähän mennessä, monet näkemäni myynnin ongelmat ovat mielestäni johtuneet työnjaon ja vastuunjaon ongelmista. Turhan usein on ollut epäselvää kuka oikeasti vastaa rahoituksen hankkimisesta.

    Ja toisinaan kun vastuullinen on ollut selvillä, myyntiä on hoitanut henkilö, joka on ollut parhaimmillaan urheiluseuran muissa tehtävissä.

    Mikko, sinä olet nähnyt paljon seuratoimintaa ja keskustellut valtavan vaikuttajajoukon kanssa. Missä on vika?

  2. Kiitos Seppo taas erinomaisesta kommentista ja osuvista kysymyksistä.

    Todella olennainen aihe tämä urheiluseurojen myynti ja markkinointi, josta taidan kirjoittaa vastaukseksi kokonaan oman kirjoituksen alkuviikosta hieman aihetta lisää pohdittuani.

    • Markku Salmikivi says:

      Olen näitä Mikon kirjoituksia ja niistä aiheutuneita keskusteluja seurannut mielenkiinnolla.
      Ja ajattelin kirjoittaa ensimmäisen bloggausvastaukseni

      1. Onnittelut Mikolle
      siitä että olet kehittynyt kriittisestä ’nega-Mikosta’ uudeksi ’toimija-Mikoksi’ ja samalla ’uudistaja-Mikoksi’. Aina on uskottavampi kirjoitus, kun voit sanoa kokeilleesi tätä ja tuota asiaa. Eli erittäin hyviä avauksia – onnittelut myös siitä!

      Blogeissa toki on vähän ’astian makua’ eli ’Mikko myy omaa työtään’. Sinänsä ymmärrettävää.

      Oma kysymyksensä on, että montako ’mikkomäntylää’ tulee Suomessa olla, jotta asiat voidaan hoitaa Mikon esittämillä tavoilla kaikissa lajeissa.

      Olen muutaman vuoden ollut poissa seuratoiminnasta, joten ihan ajan tasalla en ole päivän valtavirroista

      Sitten muutama hajanainen kommentti Mikon erilaisiin keskustelun avauksiin

      2. Kiinteät ja muuttuvat kustannukset

      Keskeinen kysymys on Mikon pohdinta kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista seuratoiminnassa. Ja mitä näillä tunneilla tehdään (valmennusta vaiko hallintoa)? Ottaisin tähän jakoon mukaan Kosken tutkimuksen lopussakin mainitun vapaaehtoistyön ja sen kohdistamisen.

      Mielestäni peruslinjaus on helppo: seuratoiminnan ydinasia on laadukas harjoitustapahtuma. Kaiken muun toiminnan tulee tukea tätä ydinasiaa.

      Sama kustannusten (kiinteät / muuttuvat) ja niiden kohdistamisen (hallinto / lajitoiminta) pohdinta tulisi ulottaa lajiliittoihin ja ehkä SLU/Valo/NuoriSuomi/… – tasolle. Ehkä tämäkin on jo tehty?

      3. Edustusjoukkueet

      Mielestäni edustusjoukkuetoimintaa ja junioritoimintaa ei edes kannata yrittää pyörittää samassa organisaatiossa (=samat henkilöt ja yhteinen rahapussi).
      Vaihtoehtoja on ainakin kolme
      • lakkauttaa edustusjoukkueet ja ’antaa se muiden murheeksi’. Mikko kertoi tästä muutamia esimerkkejä. Mielestäni tämä on vähän vastuuton tapa koko lajia ajatellen. Jos näistä edustusjoukkueiden lopettamisista on syntynyt useamman eri junnuseuran yhteinen edustusjoukkue, niin asia on toinen.
      • erottaa edustusjoukkueet ja junioritoiminta toisistaan ainakin rahojen osalta, mutta toimia yhteisen lipun / nimen alla. Ja aluksi luoda ko. seuralle sopivat rakenteet, joilla eriyttäminen ja yhteistoiminta hoituu
      • siirtyä tietyillä tasoilla ’muodostelmaluistelutyyppiseen’ toimintaan, jossa maailmanmestaruuksista kisailevat luistelijat maksavat kulut omasta / vanhempiensa kukkarosta

      4. Puuhaprojektit

      Näillä tarkoitan erilaisia lajiliittotason tai ’SLU/nuorisuomi/…/ -tason ’hyvän asian projekteja, joissa luvataan muutama tuhat euroa tietyn teeman toteuttamisesta seuratasolla.

      Näissä yleensä ensi joku porukka pohtii tavoitteita ja tapaa hoitaa rahanjako. Sitten seurat tekevät anomuksia muun työn ohella. Sitten seuraa rahanjako, jossa valtaosa jää ’rannalle ruikuttamaan’. Ja lopuksi valitut seurat toteuttavat suunnittelemansa asian ja raportoivat siitä rahan jakajalle.

      Mielestäni näillä projekteilla on suuri työllistävä vaikutus – siis siihen seuraporukkaan, joiden varassa muukin toiminta jo on. Ja itse asian toteuttamiseen menee pieni osa ajasta. Eli näiden projektien hyötysuhde on minimaalinen. Tämäntyyppiset puuhaprojektit olisi syytä lopettaa. Ja luottaa siihen, että seuratoiminta itsessään on jo arvokasta.

      5. Seuratoiminnan rakenne
      Näitä Mikon blogeja ja niiden virkistävän hyvää keskustelua seuranneena toivoisin, että Mikko piirtäisi ’seuratoiminnan peruskartan’, jolle voidaan sijoittaa nämä eri bloggaukset ja niistä virinneet keskustelut. Nyt on vaarana, että asiat hajaantuvat liikaa?

      Vai olenkohan lapsellisen naiivi, jos haluan blogikirjoituksiin jotain rakennetta?

      Jatka kirjoitteluasi Mikko!

      • Kiitos Markku hyvästä palautteesta 🙂

        Miten tuo 5. kohdassa mainitsemasi rakenne olisi hyvä blogikirjoitusten osalta rakentaa? Itse aloittelijana tämän bloggailun ja WordPressin osalta olen nimittäin samaa asiaa myös pohtinut. Tämän hetkinen ajatus on alkaa keräämään tiettyjen aihepiirien osalta juttuja pikku hiljaa kokonaisuuksiksi ja sitten julkaista vaikka PDF-versiona kootusti. Mielellään otan tähän(kin) aiheeseen vinkkejä vastaan.

        Noin yleisesti olen ajatellut pitää kirjoitusten aihevalinnan aina “joustavana”. Eli tehdä seuraavan postauksen pitkälti jollain lailla ajankohtaisen teeman tiimoilta. Esimerkiksi nyt Sepon nostamien myynnin kysymysten pohjalta tarkoitus huomenna tiistaina julkaista kirjoitus.

        Alunperin tein suunnitelmallisempaa runkoa juttujen julkaisulle, mutta jotenkin on vain tuntunut olennaisemmalta vastata nousseisiin teemoihin “johdonmukaisuuden” sijaan.

        Kommentit aiheesta kaikilta lukijoilta enemmän kuin tervetulleita eli halutaanko mielummin esim. teema aina viikon mukaan, jossa tyyliin kolme kirjoitusta samasta aihepiiristä vai yksittäisiä postauksia edellisten pohjalta tai ehkä jokin ihan muu malli?

        • Markku Salmikivi says:

          voi olla, että näissä blogikirjoituksissa täytyy mennä ‘virran mukana’ eli vastata esiin nousseihin teemoihin.

          Jos jaksat noita ‘pdf-koosteita’ tehdä, niin niissä sitä rakennetta kait pitäisi olla.

          Minäkin peräänkuulutan muiden lukijoiden kommentteja tähänkin asiaan.

          • holaaaaa criis,hola gente de telefe porfavor dame la oportunidad de demostrarle a todos que estoy lista kiero brillar kiero ser parte de este nuevo programa desde ya muchas graciias

          • 7:09 pm, October 24, 2012|idk really, looks pretty funky in a good way. In between jobs at the moment so money is tight. May have to be rental boooo. I need a good scare at the cinema. Serious though I’m getting good vibes from this, looks like you’ll get a lot more content for your money than say boring old Paranormal Inactivity… I so love my book of the dead DVD case, very rubbery

Trackbacks

  1. […] -Seppo Roponen ”5 väitettä päätoimisen palkkaamisen vaikutuksista urheiluseuraan, totta vai tarua?” – artikkelin kommenttiosiossa. […]

Speak Your Mind

*